Yhdysvallat on Trumpin hallinnon leikkausten myötä vetäytymässä pitkäaikaisesta roolistaan demokratian puolustajana maailmalla. Kansainvälinen demokratiatuki on romahtamassa, mikä antaa tilaa autoritaaristen toimijoiden vaikutusvallan kasvulle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt mittavia leikkauksia maan kehitysyhteistyörahoitukseen. Demokratia on perinteisesti ollut yksi Yhdysvaltojen kansainvälisen tuen prioriteeteista, ja maa on ollut kansainvälisen demokratiatuen merkittävin yksittäinen rahoittaja. Leikkaukset jättävät kansainväliseen demokratiatukeen kahden miljardin dollarin aukon. Demokratiatuella on vahvistettu muun muassa vaalien luotettavuutta, riippumatonta mediaa, kansalaisyhteiskuntaa ja oikeuslaitosten uudistuksia.
Kansainvälistä demokratiatukea rahoitetaan osana kehitysyhteistyötä, ja leikkausten vaikutukset demokratiatukisektorilla ovat valtavat. Esimerkiksi Accountability Lab on tutkinut Trumpin hallinnon rahoitusleikkausten vaikutuksia järjestöihin. Monilla demokratiaa tukevilla järjestöillä leikkausten vaikutus budjettiin on vähintään 75 % kokonaisbudjetista. Yli 60 % on irtisanonut työntekijöitä. Hankkeita on keskeytetty ilman suunniteltua alasajoa tai ennakkovaroitusta sektorilla, jossa toimitaan valmiiksi erittäin vaikeissa ja riskialttiissa olosuhteissa. Demokratian tila on heikentynyt maailmanlaajuisesti jo kahden vuosikymmenen ajan.
Konkreettisesti leikkaukset vaikuttavat esimerkiksi kambodžalaisia ja laosilaisia oppositiopoliitikkoja suojanneiden turvatalojen sulkeutumiseen Thaimaassa sekä ukrainalaisten riippumattomien medioiden mahdolliseen lakkauttamiseen.
Vaikka Yhdysvaltojen rahoitusleikkaukset ovat poikkeuksellisen dramaattisia, trendi on laajempi: OECD:n mukaan kehitysyhteistyön rahoitus laski vuonna 2024 maailmanlaajuisesti 7 % verrattuna vuoteen 2023. Myös useat Euroopan maat, mukaan lukien Iso-Britannia, Hollanti ja Suomi, ovat ilmoittaneet kehitysyhteistyöhön kohdistuvista leikkauksista. EU-komissio taas keskittyy entistä enemmän turvallisuuden, kaupan ja infrastruktuurihankkeiden edistämiseen, ja huomio demokratian edistämisessä on siirtynyt EU:n sisäisen demokratian puolustamiseen.
Samaan aikaan muun muassa Kiina, Venäjä ja Persianlahden maat investoivat huomattavasti vaikutusvaltansa lisäämiseen globaalissa etelässä. Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden jättämälle tyhjiölle kehitysyhteistyösektorilla löytyy siis täyttäjiä – mutta ne eivät tue demokraattista hallintoa, ihmisoikeuksia tai tasa-arvoa. Vaikka Yhdysvaltojen tuki myöhemmin palautettaisiin, menetettyjä kumppanuuksia, verkostoja, asiantuntemusta ja luottamusta ei saada hetkessä takaisin.
Demokratiatukijärjestö Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen varoittaa kansainvälisen demokratiatuen romahtamisesta: ”Hankkeiden päättymiseen liittyvien konkreettisten vaikutusten lisäksi symboliset vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Leikkaukset viestivät, että demokratia ei ole enää prioriteetti, mikä voi saada myös muut rahoittajat vetäytymään demokratian tukemisesta ja toisaalta rohkaisee autoritaarisia toimijoita rapauttamaan demokraattisia instituutioita ja periaatteita entistä röyhkeämmin.”
Erityisen akuuttia uhkaa hankkeiden päättyminen aiheuttaa niille oppositiotoimijoille ja demokratia-aktivisteille, jotka ovat toimineet autoritaarisissa valtioissa suuren henkilökohtaisen riskin alla.
Kaiken kaikkiaan kansainvälisen demokratiatuen kriisi tulee todennäköisesti vahvistamaan demokratian heikentymistä maailmalla. Tällä on myös turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, sillä demokratia edistää tutkitusti rauhaa ja vakautta.
”Rahoittajien vetäytyminen antaa Venäjän kaltaisille toimijoille tilaa vahvistaa liittolaisuuksia ja edistää omien etujensa mukaista politiikkaa esimerkiksi Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa”, Anu Juvonen toteaa.
Juvonen peräänkuuluttaa EU:lta ja Suomelta vahvaa panostusta demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen ulkosuhteissa näiden omien linjausten mukaisesti. ”Demokraattisempi maailma on Suomen ja EU:n etu myös turvallisuuden ja talouden näkökulmasta.”
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anu Juvonen
Toiminnanjohtaja
+358 41 528 3483
anu.juvonen@demofinland.org