Demon tukema politiikkakoulu rakentaa siltoja yli puoluerajojen Tunisiassa. Vastikään demokratiaan siirtyneessä maassa poliitikkojen on opeteltava dialogia ja päätöksenteon perustaitoja. Koulun penkillä poliittisista vastustajista on tullut jopa ystäviä. Syksyn rauhanomaisesti sujuneet vaalit osoittavat demokratisoitumisen edenneen vauhdilla.
Demo lähti tukemaan Tunisian demokraattista kehitystä vuonna 2012 osallistumalla politiikkakoulu TSoP:in eli Tunisian School of Politicsin perustamiseen. “Demokratiaa ei voi luoda ilman demokraatteja”, TSoP:in koordinaattori Fadhel Blibech painottaa.
Koulutettavat ovat etupäässä 25-40-vuotiaita nuoren polven poliitikkoja. Demokratiaopetusta tarvitaan, sillä kansalaisten kokemus monipuoluejärjestelmästä on vähäistä. Tunisian ensimmäisellä presidentillä Habib Bourguiballa oli käytännössä elinikäinen mandaatti ja hänet vuonna 1987 syrjäyttänyt Zine El Abidine Ben Ali järjesti näennäisvaaleja, joiden tulokset tiedettiin etukäteen.
Yksipuoluejärjestelmästä siirryttiin vuoden 2011 jasmiinivallankumouksen jälkeen moniääniseen yhteiskuntaan, jossa laillisten puolueiden määrä on yli 100. Syksyn 2014 parlamenttivaaleissa suurimmiksi puolueiksi nousivat maallinen, liberaali Nida Tounes ja islamistinen Ennahda.
Kissatappelusta kaveruuteen
Tunisian politiikkakoulun ensimmäinen luokka aloitti vuonna 2012. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin sata poliittisesti aktiivista nuorta eri puolueista. Viikonloppuworkshopeista koostuva koulutus on saavuttanut nelisenkymmentä parlamentin jäsentä eli noin viidesosan vuoden 2011 vallankumouksen jälkeisistä kansanedustajista. Koulun kasvateista joka kolmas oli ehdolla syksyn 2014 parlamenttivaaleissa.
Käytännössä opetus keskittyy viidelle viikonlopulle vuodessa. Vuosikurssilaiset kokoontuvat hotelliin, jossa heille tarjotaan tietoa ja käytännön välineitä politiikassa toimimiseen. He osallistuvat muun muassa politiikan, oikeustieteen ja viestinnän alojen opetukseen, debaattitilaisuuksiin ja tosielämän tilanteiden simulaatioihin. TSoP järjestää paitsi koulutusta myös avoimia keskustelutilaisuuksia puolueiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kesken.
TSoP:in koordinaattori Fadhel Blibech äänestettyään marraskuun presidentinvaalissa
Koulun opiskelijat tutustuvat toisiinsa kahvitauolla, syövät yhdessä ja yöpyvät samassa paikassa. Fadhel Blibechin mukaan tiivis yhdessäolo tekee ihmeitä. “Leivän jakaminen muuttaa kaiken. Aluksi vastakkaisten puoluekantojen edustajat hyökkäsivät toisiaan vastaan kuin kynsiään näyttävät kissat. Mutta koulutuksen ansiosta heistä on tullut jopa ystäviä”, hän kertoo.
“Lisää naisia politiikkaan”
Poskisuudelmia ja kuulumisia vaihdetaan hymyssä suin, kun vastakkaisia poliittisia kantoja edustavat Hichem Hosni ja Kmar Gazzou saapuvat haastatteluun Tunisin politiikkakouluun. Hosni on vasemmistolaisen Parti Populaire Progressiste -puolueen perustaja ja puheenjohtaja. Gazzou kuuluu valtapuolueeksi nousseen liberaalin Nida Tounesin riveihin. Molemmat ovat poliitikkakoulun alumneja.
Hichem Hosni valittiin vuonna 2011 perustuslakia säätävään kokoukseen. Samoihin aikoihin Kmar Gazzou yritti vaikuttaa perustuslakiin kansalaisjärjestöpohjalta. Nykyään Gazzou toimii Nida Tounes -puolueen viestintäkouluttajana.
“Parasta on ollut tutustua toisia puolueita edustaviin nuoriin ja ymmärtää heidän visioitaan. Vaikka jokainen pitää kiinni omasta ideologiastaan, asenteissa on tapahtunut iso muutos. Aiemmin ei ollut kommunikaatiota puoluerajojen yli”, 27-vuotias nainen sanoo.
Hänen mukaansa on ollut tärkeää nähdä, miten asioita tehdään ulkomailla. Kouluttajina ja vieraina on asiantuntijoita ympäri maailmaa. Alumneille on järjestetty opintomatkoja muun muassa Suomeen, Hollantiin, Ranskaan ja Bulgariaan.
TSoP:in alumnit Kmar Gazzou ja Hichem Hosni ystävystyivät politiikkakoulun ansiosta
Politiikkakoulun osallistujista puolet on naisia, mutta politiikassa naiset ovat aliedustettuina, samoin kuin äänestäjien keskuudessa. Presidentinvaaleissa 27:stä ehdokkaasta vain yksi oli nainen. Gazzou toivoisi tulevaisuudessa näkevänsä Tunisialla naispresidentin.
“Naisia on nykyään paljon kansalaisjärjestöjen johdossa, mutta puolueiden johdossa heitä ei ole. Toivon, että opimme paitsi reagoimaan siihen, mitä tapahtuu, myös olemaan tapahtumien alkuunpanijoita – eli mukana poliittisessa päätöksenteossa.”
Puolueensisäinen demokratia tärkeää
Hichem Hosni kuului vuosikurssinsa kokeneimpaan päähän. 49-vuotias mies perusti ensimmäisen poliittisen ryhmittymänsä jo vuonna 1985. “Olen ihmisenä vanha, mutta tunisialaispoliitikkona nuori!”, hän vitsailee. “Ennen vallankumousta poliitikkojen määrä oli hyvin suppea. Vaikka olisi ollut kiinnostunut politiikasta, ei voinut osallistua, sillä se oli kiellettyä.”
Hänelle politiikkakoulu on tarjonnut ainutlaatuisen tilaisuuden dialogiin: “Politiikan alan koulutus Tunisiassa rajoittuu akateemiseen maailmaan. TSoP toi edistykselliset ja islamistit, liberaalit ja sosialistit saman pöydän ääreen, mikä on vähentänyt jännitteitä”.
Hosnin yksi tavoite on saada vakiinnutettua demokraattinen toimintatapa myös puolueiden sisälle. “On muodikasta sanoa olevansa demokraattinen puolue, mutta on myös oltava demokraattinen oman puolueensa sisällä.”
Myös paikallistaso ja kansalaisyhteiskunta mukaan
Politiikkakoulua toteuttaa käytännössä tunisialainen Centre des Etudes Méditerranéennes et Internationales (CEMI). Sen johtaja Ahmed Driss uskoo, että muutaman vuoden päästä nuoret ovat valmiita ottamaan poliittisen tilan haltuunsa. “Tänä päivänä koulutuksen tarkoituksena on saada suuri määrä toimijoita mukaan, mutta tulevaisuudessa tarkennetuille ja paikallisille koulutuksille voi olla kysyntää.”
CEMIn johtaja Ahmed Driss haluaa tarjota poliittista koulutusta entistä laajemmalle joukolle
Politiikkakoulua tukevat Demon lisäksi hollantilainen Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) ja Bulgarian politiikkakoulu (BSoP). Ensimmäisten vuosien menestys on poikinut TSoP:ille myös muita koulutusohjelmia, kuten Euroopan neuvoston rahoittaman kansalaisyhteiskuntaa vahvistavan koulutuksen sekä EU:n tukeman kuudessa kuvernoraatissa toteutettavan paikalliskoulutuksen, johon voivat hakea myös pienemmät puolueet ja kansalaisjärjestöt.
Teksti ja kuvat: Anuliina Savolainen