● Kiina tukee pehmeän vallan keinoin Afrikan valtapuolueita ja vahvistaa samalla paikallisia autokratioita, osoittaa 20.1. julkaistava Demo Finlandin ja European Democracy Hubin tutkimus*.
● Kansainvälisen huippututkija Christine Hackeneschin mukaan Kiina tukee esimerkiksi afrikkalaisten valtapuolueiden puoluekouluja yli 40 miljoonalla USD ja järjestää afrikkalaisille päättäjille seminaareja autokratian eduista sekä koulutusmatkoja Kiinaan.
● Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvosen mukaan Kiinan toimet Afrikassa horjuttavat sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, johon Suomen kaltaisten pienten demokratioiden turva perustuu.
Katso tutkimuksen julkaisutilaisuuden tallenne tästä.
Demo Finlandin uusi tutkimus paljastaa, että Kiina on käyttänyt omia autokraattisia arvojaan ajavan Mwalimu Julius Nyerere Leadership School -puoluekoulun tukemiseen Afrikassa noin 40 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria muiden vastaavien laitosten ohella. Puoluekoulu tarkoittaa puolueen tai puolueiden omaa koulutuslaitosta, jossa koulutetaan puolue-eliittiä ja tulevia johtajia puolueen ideologiasta ja vallankäytön periaatteista. Suomessa China’s Development Playbook: A Test for European Democracy Support -tutkimuksen julkaisutilaisuuden yhteydessä vierailevan tutkija Christine Hackeneschin (German Institute of Development and Sustainability) mukaan puoluekoulujen tukeminen on kuitenkin vain yksi Kiinan monista keinoista vaikuttaa tuleviin päättäjiin.
”Kiina on tavannut afrikkalaisten valtapuolueiden päättäjiä satoja kertoja vuosien 2000 ja 2023 välillä. Tapaamisten lisäksi he järjestävät muun muassa seminaareja sekä opintomatkoja Kiinaan, jotka korostavat autokratian hyötyjä. Kiinan ensisijainen tavoite on kasvattaa heille myötämielisten maiden joukkoa, mutta siinä samalla he normalisoivat autokratiaa valtiomuotona. EU voisi vielä vaikuttaa tilanteeseen, mutta sen sijaan EU on tällä hetkellä siirtämässä painopistettä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tukemisesta laajempiin infrastruktuurihankkeisiin Global Gateway -hankkeen kautta”, Hackenesch kertoo.
Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvosen mukaan Kiinan toimien seuraukset ovat nähtävissä Euroopassa jo nyt.
“Kiinan vaikutusvalta nähtiin käytännön tasolla, kun moni sen tukemista Afrikan maista jätti ottamasta kantaa Ukrainan sotaan Venäjän kanssa. Autokratiat tukevat kansainvälisissä kiistatilanteissa todennäköisemmin toisiaan kuin demokratioita, minkä lisäksi ne ovat ylipäätään konfliktiherkempiä kuin demokratiat. Suomen kaltaiselle pienelle demokratialle sääntöpohjainen maailmanjärjestys, jossa isommat eivät pääse sortamaan pienempiään, on elintärkeä”, Juvonen painottaa.
Kiina on siirtynyt puolustuskannalta proaktiiviseen lähestymiseen – Taiwan vaarassa
Siinä missä 2000-luvun alussa Kiina puhui vastavuoroisesta oppimisesta, vuodesta 2014 alkaen se on lähinnä raportoinut kumppanien olevan kiinnostuneita oppimaan Kiinan omista toimintatavoista. Samaan aikaan Kiina on siirtynyt kahdenkeskisistä tapaamisista yhä useampia maita kokoavien tapahtumien järjestämiseen. Merkittävin niistä on CCP in Dialogue with World Political Parties -foorumi, johon osallistui vuonna 2023 yli 500 osallistujaa yli 150 maasta. Tapahtuman päätavoitteena oli lanseerata Kiinan ”Global Civilization Initiative” -aloite, joka korostaa sivilisaatioiden ja kulttuurien moninaisuutta vaihtoehtona ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen universaaliudelle.
“Kiina on siirtynyt puolustuskannalta aktiivisempaan lähestymistapaan. Kansainvälisen kritiikin kuuntelemisen sijaan Kiina kerää valmiiksi myönteisiä lausuntoja globaalin etelän mailta, jotka jakavat sen näkemykset esimerkiksi Tiibetin tai Xinjiangin ihmisoikeuskysymyksissä. Epävirallisten puolueyhteyksien kautta Kiina on myös onnistunut saamaan jo muun muassa Beninin, Burkina Fason ja Vanuatun tunnistamaan Taiwanin osana Kiinaa”, Hackenesch kuvailee.
EU voi voittaa Kiinan vain tukemalla kansainvälistä demokratiakehitystä
Hackeneschin mukaan EU ei tule koskaan voittamaan Kiinaa infrastruktuuri-investoinneissa, sillä Kiinan budjetit ovat aivan omaa luokkaansa. Hänellä on tilanteeseen kuitenkin toinen ratkaisu: ylikansallinen puolueiden välinen yhteistyö.
“Globaalin etelän maiden poliittisille eliiteille tärkeää näyttää olevan pitkäjänteinen, korkean tason vuorovaikutus. He arvostavat Kiinan aktiivisuutta osittain vaihtoehtojen puutteen vuoksi. Kiristyvän geopoliittisen kilpailun ja muuttuvien globaalien liittoutumien valossa eurooppalaisten päätöksentekijöiden tulisi arvioida uudelleen yhteistyötään globaalin etelän kumppaneiden kanssa. Erityisesti puolueiden välinen yhteistyö on tällä hetkellä laiminlyöty osa-alue. Tätä puutetta voidaan kuitenkin korjata lisäämällä rahoitusta puolueiden väliselle yhteistyölle ja rakentamalla, ylläpitämällä sekä vahvistamalla puolueiden välisiä suhteita esimerkiksi säännöllisten tapaamisten avulla. Ei Kiinan mallia jäljitellen, vaan demokraattisen vastanarratiivin säilyttämiseksi, Hackenesch täydentää.
* Demo Finland on tuottanut tutkimuksen yhteistyössä European Democracy Hubin kansainvälisen tutkijatiimin kanssa. Tutkimus on koottu vuoden 2025 aikana. Koko tutkimuksen löydät täältä.
Lisätietoja:
Anu Juvonen
Toiminnanjohtaja
anu.juvonen@demofinland.org
041 528 3483
Anna Juhola
Viestintä- ja ohjelmasuunnittelija
anna.juhola@demofinland.org
050 543 8581