Vuonna 2024 järjestetään yli 70 vaalit maissa, joissa asuu noin 4,2 miljardia ihmistä – yli puolet maailman väestöstä, mikä on ennätys. Mutta vaikka äänestyksiä on enemmän kuin koskaan, demokratiaa ei välttämättä ole enemmän: monet vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset.
Poliittiseen vakauteen ja politiikan edistymiseen kohdistuu paineita. Poliittinen hajanaisuus pysyy merkittävänä suuntauksena myös Euroopassa vuonna 2024. Hallitusten on yhä vaikeampaa saada aikaan vakaita, toimivia enemmistöjä, ja koalitioiden hallitsemat maat joutuvat todennäköisesti luottamaan suurempiin monipuoluesopimuksiin. Päätöksentekoa rajoittavat edelleen vähemmistöhallituksen (Ranska), epävakauden ja sisäisten taistelujen (Saksa, Itävalta), äskettäisen koalition romahtamisen (Alankomaat) tai useiden pienryhmien tuesta riippuvaisen hallituksen (Espanja) haasteet.
Äänestäjien tyytymättömyys kanavoituu vaaleissa
Kasvava tyytymättömyys poliittiseen järjestelmään lisää todennäköisyyttä, että perinteiset keskustaoikeistolaiset ja keskustavasemmistolaiset puolueet pyrkivät valitsemaan joitain äärioikeiston ja äärivasemmiston kannattamia radikaalimpia linjauksia poliittisiin ohjelmiinsa. Tämä suuntaus vaikuttaa sekä päätöksentekoon että vaalituloksiin. Sen lisäksi, että poliittinen polarisaatio tekee lainsäädäntöprosessista monimutkaisemman, se vaikeuttaa hallitusten muodostamista ja synnyttää suurempia monipuoluekoalitioita, jotka voivat olla epävakaita.
Belgiassa kesäkuussa pidettävät vaalit ovat yksi esimerkki tästä. Äärioikeisto menestyy todennäköisesti myös erityisesti Itävallassa, jossa odotusarvo on, että se pääsee hallitukseen syyskuun 2024 vaalien jälkeen. Gallupit osoittavat myös, että äärioikeistolaiset puolueet ovat saavuttamassa merkittäviä voittoja kesäkuussa 2024 pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tämä vaikuttaa todennäköisesti EU:n poliittisiin kantoihin esimerkiksi maahanmuuton, ilmastonmuutoksen ja EU:n laajentumisen aloilla.
Äänestäjien poliittista turhautumista lisää edelleen haastava taloudellinen tilanne. Korkeat energian hinnat ja elinkustannukset aiheuttavat edelleen huolta, vaikka reaalitulot palaisivatkin kasvuun. Tyytymättömyys julkisten palveluiden tarjontaan jatkuu, vaikka monet hallitukset kamppailevat parantaakseen terveydenhuoltoa pandemian jälkimainingeissa. On myös paljon erimielisyyttä siitä, miten puuttua kasvavaan laittomaan maahanmuuttoon ja miten nopeuttaa vihreää siirtymää. Joissakin maissa nähdään huomattava julkinen vastustus vihreää politiikkaa vastaan. Myös sisäisesti poliittiset puolueet jakautuvat yhä enemmän – eikä vähiten siksi, että ulkopoliittisista kysymyksistä, kuten Israelin ja Hamasin sodasta, Kiinaan liittyvien riskien vähentämisestä ja Ukrainaa koskevista pidemmän aikavälin suunnitelmista, ei ole selkeää yksimielisyyttä.
Poliittinen polarisaatio vaikeuttaa hallitusten muodostamista ja synnyttää suurempia monipuoluekoalitioita, jotka voivat olla epävakaita.
Merkittävimmät vaalit Euroopassa ovat Isossa-Britanniassa, jossa virantoimituksen vastainen mieliala on vahva. Hallitus voisi teoriassa lykätä vaaleja tammikuuhun 2025, mutta ylivoimaisesti todennäköisin ajankohta on vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Konservatiivipuolue on ollut vallassa lähes 14 vuotta, mutta oppositiossa oleva työväenpuolue johtaa äänestysaikeita koskevissa kyselyissä lähes 20 prosenttiyksikön marginaalilla. Vaikka tämä etumatka todennäköisesti kutistuu vuoden 2024 aikana, kun talous vakautuu ja inflaatio hidastuu, vahva veikkaus on silti työväenpuolueen saavan toimivan enemmistön.
Euroopan ulkopuolella suurimman kansainvälisen kiinnostuksen kerää varmasti Yhdysvallat presidentinvaaleineen. Venäjällä järjestetään myös presidentinvaalit maaliskuussa, mutta lopputulos lienee selvä jo nyt. Ukrainan presidentinvaalien järjestäminen on edelleen auki.
Mosambikin vaalisykli alkoi lokakuussa
Hyvä esimerkki vaalidemokratian haasteista on Mosambik, jossa pidettiin maan kuudennet kunnallisvaalit lokakuussa 2023. Kaikkiaan 22 toimijaa (11 puoluetta, 8 riippumattomien ehdokkaiden listaa, 3 koalitiota) asetti ehdokkaita, mutta vain kolmella suurimmalla puolueella (Frelimo, Renamo, MDM) uskottiin olevan realistisia mahdollisuuksia tulla valituiksi. Valtapuolue Frelimon julistettiin voittaneen vaalit ylivoimaisesti, sillä se voitti ensitietojen mukaan 64 kunnassa ja MDM yhdessä. Parlamentin toiseksi suurin puolue Renamo ei saanut ensitietojen perusteella enemmistöä yhdessäkään kunnassa. Aiemmin Renamolla oli enemmistö kahdeksassa silloisista 53 kunnasta.
Vaaleja on seurannut mielenosoituksia sekä vetoomuksia ja vaatimuksia tarkistaa vaalitulos, sillä vaalivilppiä uskotaan tapahtuneen laajalti. Perustuslakituomioistuin onkin oikaissut tuloksia, minkä seurauksena tämän blogin kirjoittamishetkellä Renamo on saanut enemmistön neljässä kunnassa. Lisäksi yhdessä muussa kunnassa on määrätty pidettäväksi uusintavaalit ja kolmessa osittaiset uusintavaalit, jotka voivat vielä tuoda lisää vaalivoittoja Renamolle. Renamo on kuitenkin ilmaissut tyytymättömyytensä ja sanoo edelleen voittaneensa useammissa kunnissa.
Kunnallisvaalit aloittivat Mosambikin vuonna 2024 jatkuvan vaalisyklin, jonka aikana valitaan uusi presidentti, maakuntahallinnon edustajat sekä kansanedustajat. Sen sijaan paikallisvaalit ovat edelleen lykkääntyneet niiden mandaattiin ja budjetointiin liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Niillä oli tarkoitus valita paikallisedustustot, joiden luominen on ollut oppositiopuolue Renamon vaatimus. Paikallisedustustojen toivottiin tuovan monimuotoisuutta maan valtaelimiin, jotka ovat järjestäen Frelimon hallussa.
Huolena disinformaation vaikutus vaaleihin
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon toimintasuunnitelman julkaisemisen yhteydessä tänä syksynä tutkimusyritys IPSOS teki Unescolle mielipidekyselyn, johon osallistui yli 8 000 vastaajaa 16 maassa, joissa pidetään vaalit vuonna 2024. Kyselyn tulokset kertovat, että 85 prosenttia kansalaisista on huolissaan verkossa olevan disinformaation vaikutuksista aikana, jolloin sosiaalisen median alustoista on tullut ensisijainen tietolähde valtaosalle heistä.
Sama tutkimus osoittaa, että 87 prosenttia kansalaisista uskoo, että tällä väärällä tiedolla on jo ollut suuri vaikutus heidän maansa poliittiseen elämään ja pelkää, että se vaikuttaa vaalien tuloksiin ensi vuonna. Tämän seurauksena 88 prosenttia vastaajista kehottaa hallituksia ja viranomaisia ratkaisemaan tämän ongelman nopeasti sääntelemällä sosiaalista mediaa.
87 prosenttia kansalaisista uskoo, että väärällä tiedolla on ollut suuri vaikutus heidän maansa poliittiseen elämään.
Luotettavan tiedon äärelle pääsy on välttämätöntä demokratian kannalta, sillä ilman sitä kansalaiset eivät voi tehdä tietoisia valintoja vaaleissa äänestäessään. Jatkuvasti kehittyvä tekoäly voi myös tuoda uusia kierroksia vaaleihin liittyvään disinformaatioon. Hyvin realistiset kuva-, video- tai äänimanipulaatiot on yhä vaikeampia tunnistaa ja voivat rapauttaa luottamusta edelleen. Vaalien supervuosi 2024 näyttää, miten hyvin viranomaiset, sosiaalisen median yritykset sekä perinteinen media onnistuvat vaalivaikuttamisen ja disinformaation torjumisessa. Roolinsa on myös kansalaisilla, joiden medialukutaito on avainasemassa tiedon luotettavuuden arvioinnissa.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.