Kymmenen vuotta valmisteilla ollut saamelaiskäräjälaki kaatui valiokunnassa ilman yhdenkään saamelaisen ääntä. Translaista keskusteltiin eduskunnassa epäinhimillistävästi, ilman yhdenkään transsukupuolisen puheenvuoroa.
Jokainen demokraattinen yhteiskunta on aina tuskaillut sen kanssa, miten enemmistön valta voi turvata vähemmistöryhmien oikeudet. Vaikka demokraattisesti valitut päättäjät teoriassa edustavat kaikkia kansalaisia tasapuolisesti, vähemmistöryhmät jäävät usein aliedustetuiksi ja heidän äänensä vaimennetuiksi.
Demokratian perusolettama on ajatus, että ihmiset voivat vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Ja tilanteissa, joissa päätökset koskevat vähemmistöjä, aidosti demokraattinen järjestelmä pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että nämä ryhmät ovat riittävästi edustettuina ja heidän äänensä tulee aidosti kuulluksi.
Kaikkien ihmisryhmien osallisuuden edistäminen ja varmistaminen onkin demokraattisen yhteiskunnan jatkuva haaste ja vertailukohta, joka paljastaa monista maista kipukohtia ja rakenteellisia ongelmia. Tämä tulee ilmi erityisen räikeällä tavalla, kun johonkin vähemmistöön kuuluvien elämään kriittisesti vaikuttava päätös tehdään heidän ohitseen.
Kaikkien ihmisryhmien osallisuuden edistäminen ja varmistaminen onkin demokraattisen yhteiskunnan jatkuva haaste ja vertailukohta, joka paljastaa monista maista kipukohtia ja rakenteellisia ongelmia.
Näin valitettavasti kävi saamelaiskäräjälain kohdalla. Kymmenen vuoden jahkailu, lukuisat huomautukset esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitealta ja viimein hallituskauden loppuun venytetty prosessi, joka kaatui täpärästi valiokunnassa.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus korostaa, miten alkuperäiskansojen tulee saada päättää omien toimielintensä rakenteesta ja niiden jäsenten valinnasta. Eli juuri se, mitä saamelaiskäräjälaissa olisi määritetty.
Ja saamelaisten kanta oli selvä. Hallituksen esitys sai saamelaiskäräjien tuen 15-3 yhden äänestäessä tyhjää. Ainoa merkittävä päätös, joka on eduskunnassa saanut tällä kaudella tällaisen tuen, oli päätös Nato-jäsenyydestä. Silti jälleen kerran suomalaiset päättivät astella saamelaisten päältä. Tähän on tultava muutos.
Vähemmistöjen kuuleminen ei voi olla vain symbolinen ele, joka voidaan ohittaa. Eikä ole oikein, että esimerkiksi translain yhteydessä valiokunnan kuulemisissa transihmisten omat kokemukset ja asiantuntijalausunnot asettuivat samalle viivalle viharyhmien lausuntojen kanssa.
Lähtökohdaksi on otettava, että vähemmistö tuntee itse parhaiten omat tarpeensa ja vähemmistöjä koskevat lait pitäisi valmistella yhteistyössä heitä edustavien tahojen kanssa. Näiden tahojen täytyy myös saada riittävät resurssit työhönsä. Esimerkiksi tällä hetkellä saamelaiskäräjien resurssit eivät millään riitä edes sen lakisääteisiin tehtäviin, saati yli vuosikymmenen kestävään poliittiseen taisteluun.
Kyse on tietenkin yksittäisiä lakeja isommista asioista. Uskon, että tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämisen haasteet ovat ratkaisevia demokraattisen yhteiskunnan kestävyydelle. Todelliseen tasa-arvoon kuuluu, että jokainen voi ylpeästi elää omana itsenään ja ylläpitää omaa identiteettiään. Tämä vaatii, että erilaisia identiteettejä ei vain suvaita, vaan niitä suojellaan ja kunnioitetaan.
Valtaapitävät ovat kautta historian vedonneet enemmistön tarpeisiin murtaessaan maan ihmisoikeuksia suojelevia rakenteita.
Tutkitun tiedon valossa näemme, että naisten ja vähemmistöjen lisääntynyt syrjintä on yksi selkeimpiä indikaattoreita siitä, että maa on ottamassa takapakkia demokratian toteutumisessa. Valtaapitävät ovat kautta historian vedonneet enemmistön tarpeisiin murtaessaan maan ihmisoikeuksia suojelevia rakenteita. Juuri nyt näin on käymässä esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa, missä demokratian ja oikeusvaltion rapautuminen on käynyt käsi kädessä tasa-arvon heikentymisen kanssa.
Vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen edistää osallistavaa, rauhanomaista ja toisiinsa luottavaa yhteiskuntaa, joka kunnioittaa monimuotoisuutta. Haluan nähdä Suomen, joka näyttää esimerkkiä vähemmistöjen oikeuksien ja osallisuuden edistämisessä. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.