Maailmanpankki arvioi maaliskuussa ensimmäisen Ukrainan sotavuoden tuhojen uudelleenrakennuksen maksavan noin 400 miljardia euroa. Tämä on viisi kertaa Suomen valtion budjetin verran, joka julkaistiin maanantaina. Nämä luvut kertovat karun totuuden siitä, kuinka mittavia tuhoja Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Ukrainalle – taloudellisesti, henkisistä tuhoista puhumattakaan.
Vaikka länsimaat, ja näin ollen myös Suomi, on tukenut Ukrainaa sodan alkamisen jälkeen, loppua sodalle ei vielä näy. Meidän on totuttava ajatukseen, että sota Euroopassa voi jatkua vielä vuosia. Ukrainassa sotaa käydään kuitenkin koko Euroopan ja länsimaiden puolesta, ja siksi meidän on tuettava Ukrainaa yhä enemmän. Siksi olen iloinen siitä, että myös tämä näkyy pääministeri Orpon hallitusohjelmassa.
Samanaikaisesti keskustelu Ukrainan tiestä Euroopan unioniin käy yhä vilkkaampana. Ratkaisevat päätökset Ukrainan jäsenyyden seuraavista askelista lähestyvät. Komissiolta odotetaan raporttia Ukrainan ja muiden hakijamaiden edistymisestä ensi kuun aikana. EU-maiden päämiehet linjaavat tämän pohjalta, voidaanko varsinaiset jäsenyysneuvottelut aloittaa vai ei. Ei mikään itsestäänselvyys.
EU:n laajeneminen on myös nykyisessä maailmantilanteessa geopoliittinen välttämättömyys.
Yksi tärkeimmistä tapahtumista tämän vuoden puolella koskien Ukrainan mahdollista EU-jäsenyyttä tulee olemaan Eurooppa-neuvoston joulukuun lopulla pidettävä huippukokous, jolloin yksimielinen päätös neuvottelujen aloittamisesta on mahdollista tehdä. EU-johtajat antoivat jo kertaalleen vihreää valoa Ukrainan hyväksymiseksi viralliseksi hakijamaaksi kesällä 2022. EU-komissio asetti kuitenkin Ukrainalle ehtoja, jotka maan on täytettävä ennen neuvottelujen aloittamista.
Mutta EU:n laajeneminen on myös nykyisessä maailmantilanteessa geopoliittinen välttämättömyys. Vaarana on, että ne Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin maat, jotka haluavat EU:n jäseniksi, ajautuvat jonnekin muualle. Käytännössä tämä tarkoittaisi Venäjän tai Kiinan vaikutuspiirien laajenemista, mikä on vaikutus, jota emme halua nähdä. Tarvitsemme yhtenäisen Euroopan, joka pitää kiinni Euroopan perusarvoista, oikeusvaltioperiaatteesta ja korruptionvastaisuudesta. Tätä meidän on vaadittava myös kaikilta potentiaalisilta hakijoilta – myös Ukrainalta.
Yhtenäinen Eurooppa on osoittautunut yhä tärkeämmäksi myös konfliktien valossa. Viikonloppuna palestiinalaisten äärijärjestö Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israeliin. Yhteensä lähes 1 200 ihmistä on saanut surmansa taisteluissa. Israelissa kuolleita on tätä kirjoittaessa yli 700 ja Gazassa ainakin 493. Loukkaantuneita on useita tuhansia molemmin puolin.
Demokratia tarvitsee puolustajiaan ja Suomen tulee olla yksi niistä.
Meidän on myös tässä konfliktissa tuettava siviiliväestöä ja olla yhtenäisiä länsimaissa. Hamasin hyökkäys Israeliin selventää yhä voimakkaammin tarvetta yhtenäiselle ja vahvalle EU:lle, joka pitää yhtä ja puolustaa demokratiaa ja jakamatonta ihmisarvoa.
Demokratiaa ei voi koskaan ottaa itsestäänselvyytenä. Jos emme aikaisemmin, olemme oppineet tämän viimeisten vuosien aikana. Tämä on osoitus siitä, että demokratia tarvitsee puolustajiaan ja Suomen tulee olla yksi niistä. Meidän on rakennettava kansainvälistä yhteistyötä yhä vahvemmaksi niin Pohjoismaissa kun Euroopassa. Yhdessä olemme vahvempia.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.