Huippuluokan demokratia-asiantuntijoita Yhdysvalloista ja Euroopasta kokoontui Euroopan parlamenttiin Brysselissä 13.-15.3. The Transatlantic Dialogue on Strengthening Cooperation on Democracy Support -prosessin toiseen konferenssiin. Keskustelut rakentuivat useiden demokratiatuen asiantuntijoiden valmistelemien taustapapereiden varaan, jotka käsittelivät niin demokratiatuesta saatuja oppeja kuin tulevaisuuden visioita.
Korkean luokan osanottajia
Korkeaprofiilisen dialogin puheenjohtajina toimivat vuorollaan Euroopan parlamentin puheenjohtaja Jerzy Buzek, USA:n entinen ulkoministeri ja National Democratic Institute for International Affairs NDI:n puheenjohtaja Madeleine K. Albright, entinen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean tason edustaja Javier Solana, sekä entinen Yhdysvaltain kongressin jäsen ja National Endowment for Democracy NED:n puheenjohtaja Vin Weber. Dialogiin osallistui yli 50 demokratiatuen asiantuntijaa, mukaan lukien Demon Euroopan tason kumppanin, European Partnership for Democracy EPD:n puheenjohtaja Roel von Meijenfeldt sekä toiminnanjohtaja Carlos Hernandez. Euroopan parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala osallistui samoin keskusteluun, ja Demon toiminnanjohtaja Sari Varpama oli myös mukana tilaisuudessa EPD:n hallituksen jäsenenä.
Pohjois-Afrikan tilanne sai paljon huomiota
Tapahtuman keskusteluja värittivät Pohjois-Afrikan viimeaikaiset tapahtumat, jotka ovat tuoneet mukanaan neljännen demokratisoitumisaallon, ja tapahtuman osallistuja esittivätkin tukensa näiden alueiden demokratia-aktivisteille. Nämä tapahtumat ovat myös vahvasti herätelleet EU-virkamiehiä siihen todellisuuteen, että puolueiden, monipuoluejärjestelmän ja demokraattisten käytäntöjen tukeminen ovat tärkeä osa demokratiatukea. EU:n demokratiatuessa tarvitaan nyt strategista ja johdonmukaista otetta.
Keskustelun alustavat päätelmät
- Kehitys ja demokratia, samoin kuin kestävällä pohjalla oleva vakaus ja demokratia, ovat keskinäisriippuvaisia.
- Vaikka demokraattisia järjestelmiä on monenlaisia ja vaikka se saa aina paikallisen muodon, kaikilla demokratioilla on tiettyjä yhteisiä periaatteita, kuten vapaa media, aktiivinen kansalaisyhteiskunta, vahvat, toimivat ja demokraattiset puolueet, ml. oppositio, pätevä ja riippumaton oikeuslaitos, toimiva hallinnollinen järjestelmä sekä edustuksellinen parlamentti, hallinnon vastuullisuus ja oikeudenmukaiseksi koettu vaalijärjestelmä.
- Nuorilla ja nousevilla demokratioilla on paljon arvokasta kokemusta, jota voidaan käyttää transitioiden tukemisessa toisaalla. Demokraattisilla valtioilla on yhteisvastuu tukea muita demokratiaan pyrkiviä maita.
- Demokratiaa ei voida koskaan pakottaa, vaan sen tulee olla ohjaavana periaatteena niin trans-atlanttisissa, alueellisissa kuin valtioiden kahdenvälisissä suhteissa autoritääristen ja semi-autoritääristen hallintojen kanssa.
- Koordinaation ja johdonmukaisuuden tulee olla demokratiatuen keskiössä.
- Uutta media ja teknologiaa tulee hyödyntää demokratiatuessa.
Keskusteluista raportoidaan kattavammin osoitteessa http://www.ndi.org/Transatlantic-Dialogue-Brussels. Dialogin osanottajat toivoivat, että sen päätelmiä hyödynnetään myös muissa alan keskusteluissa, ja että niin valtiollisten kuin riippumattomien eri demokratiatuen asiantuntijoiden hedelmälliselle trans-atlanttiselle dialogille saadaan kahden ensimmäisen vuoden jälkeen myös jatkoa.