Vammaisten ihmisten osallisuus puolueessa junnasi pitkään paikallaan, muistelee Kenian suurimman oppositiopuolueen, Orange Democratic Movementin (ODM) vammaisjärjestön puheenjohtaja Nickson Kakiri. Puolueen säännöissä tunnistettiin naisjärjestö ja nuorisojärjestö, mutta ei vammaisjärjestöä, eikä vammaisten ihmisten asemaan puolueessa kiinnitetty juuri huomiota. Ellei vammaisjärjestöä ole kirjattu puolueen asiakirjoihin, vammaisten ihmisten asioita ajavat puoluetoimijat joutuvat toimimaan omassa ryhmässään ilman laajempaa tukea puolueelta. Tällöin vammaisten ihmisten asioita ajava toiminta on luonteeltaan tilapäistä, ei jatkuvaa. Sille on myös lähes mahdotonta hakea resursseja. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista kuitenkin edellyttää, että valtiot varmistavat vammaisten ihmisten poliittisten oikeuksien toteutumisen.
Kakiri liittyi ODM-puolueeseen vuonna 2006, ja hänet valittiin onnistuneen kampanjan jälkeen puolueen vammaisasioiden sihteeriksi. Tämä oli kuitenkin vain nimellinen tehtävä, eivätkä asiat edenneet. Vammaisten ihmisten oikeudet on Kenian lainsäädännössä turvattu hyvin, mutta käytännössä ne ovat toteutuneet heikosti. Monilla puolueilla ei ollut tahtoa ja osaamista tukea vammaisten ihmisten osallistumista, ja vammaisjärjestöjen suhteet puolueisiin olivat vähäisiä eikä niiden osaamista ja kokemusta hyödynnetty.
Kakiri on itse kuulovammainen, ja hänellä oli kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Kenian kansallisessa kuurojen järjestössä, mutta hän kuvailee alkuaikoja puolueessa kamppailuksi. ODM-puolueen vammaisjärjestö perustettiin vuonna 2016, mutta sillä ei alkuun ollut puolueessa virallista asemaa tai vaikutusvaltaa.
Asennemuutosta ja konkreettisia edistysaskelia
Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut paljon. ODM-puolue on säännöissään tunnustanut vammaisjärjestön aseman, järjestää nyt puolueen tilaisuudet esteettömissä paikoissa ja käyttää niissä viittomakielen tulkkausta. Kaikista puolueista ODM:llä on eniten vammaisia ihmisiä sekä vaaleissa valittuina että nimitettyinä edustajina paikallistasolla ja parlamentissa. Puolueen vammaisjärjestö on myös saanut edustajiaan vaaliehdokkaita asettaviin komiteoihin sekä muihin puolueen päättäviin elimiin. Esimerkiksi puolueen sääntöihin tehtiin juuri muutos, joka takaa vammaisjärjestölle edustuksen puolueen keskushallintokomiteassa eli ylimmässä päättävässä elimessä. Kakiri on tämän ansiosta juuri nimitetty komiteaan.
”Puolue kuuntelee meitä nyt”, Kakiri kiteyttää.
Demo Finland ja Westminster Foundation for Democracy (WFD) aloittivat vuonna 2020 Keniassa vammaisten henkilöiden poliittisia oikeuksia vahvistavan Kenya Inclusive Political Parties (KIPP) -ohjelman. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä puolueiden, vammaisten ihmisten järjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Ohjelmassa puolueita tuetaan vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämisessä, ja lisäksi vahvistetaan kansalais- ja vammaisjärjestöjen vaikuttamisosaamista puolueiden parissa.
Vuonna 2021 puolueet ja järjestöt kehittivät yhteistyössä KIPP-ohjelman puitteissa kymmenen kohdan minimistandardit vammaisten ihmisten osallisuudelle puolueissa. Minimistandardit perustuvat dataan ja tutkittuun tietoon, ja dokumentti on toiminut vipuvartena, jolla puolueen vammaistoimijat ovat pystyneet vakuuttamaan puolueen johdon tarvittavista muutoksista. Puolue on myös kuullut ja toimeenpannut KIPP-hankkeen vuonna 2022 teetetyn välievaluaation suosituksia.
Nickson Kakiri on huomannut muutoksen asenteissa ja tiedoissa: ”Puolueessa ollaan tietoisempia vammaisten ihmisten osallisuuden merkityksestä ja heidän tarpeistaan. Se tekee työstäni helpompaa. Minua kuunnellaan, kun muistutan tapahtumien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.”
Puolueet toimivat yhdessä
KIPP-ohjelma on myös tuonut puolueet yhteen kehittämään vammaisten ihmisten osallisuutta. Puolueille on järjestetty yhteisiä koulutuksia, ja ohjelmassa on perustettu puoluetoimijoita ja vammaisten ihmisten järjestöjä kokoava tekninen ohjausryhmä, joka seuraa puolueiden toimintaa vammaisnäkökulmasta ja tuo asiantuntemusta puolueille. Puolueiden välinen yhteistyö on uutta: Viittomakieltä osaamatonkin ymmärtää Kakirin reaktiosta kysymykseen puolueiden aikaisemmasta yhteistyöstä, että se oli ennenkuulumatonta.
”Ennen KIPP-ohjelmaa emme olleet koskaan olleet tekemisissä muiden puolueiden kanssa. Se ei olisi tullut kysymykseenkään. Ihmiset ajattelivat vain oman puolueensa etua. KIPP toi meidät yhteen”, Kakiri kertoo.
Kakirin mukaan puolueet ovat jakaneet tietoa toistensa kanssa kokemuksistaan ja käytännöistään ja oppineet toisiltaan, mikä on ollut hyödyllistä. ”Politiikka on vastavuoroisuutta ja yhteistä oppimista.”
Maaliskuussa puolueet perustivat kansallisen monipuoluefoorumin, joka kokoaa eri puolueiden vammaisjärjestöt yhteen käymään vuoropuhelua, tekemään edunvalvontaa ja muotoilemaan politiikkalinjauksia vammaisten ihmisten oikeuksiin liittyen. Vastaavia, yhtä laajasti poliittisia toimijoita kokoavia aloitteita ei Keniassa ole ollut, joten foorumin perustaminen on virstanpylväs sekä KIPP-ohjelmalle että koko Kenian poliittiselle kentälle.
”Kuka olisi uskonut, että hallitus- ja oppositiopuolueet istuvat yhdessä tällä tavalla!” Kakiri nauraa.
Kohti seuraavia tavoitteita
Nickson Kakiri on tyytyväinen kansallisella tasolla tapahtuneisiin muutoksiin sekä puolueiden välisen yhteistyön kehitykseen. Hänen katseensa on kuitenkin jo tulevaisuudessa: ”Meidän on toimittava ruohonjuuritasolla, ja siihen tarvitaan resursseja.”
Kakiri haluaa edistää vammaisten ihmisten asemaa paikallistasolla niin, että vammaiset ihmiset tuntevat paremmin omat oikeutensa. Hän haluaa lisätä vammaisten henkilöiden tietoa siitä, miten tulla mukaan puoluetoimintaan ja asettua ehdolle vaaleissa. Hän ei myöskään aio istua puolueen vammaisjärjestön puheenjohtajana ikuisesti, vaan tilalle tarvitaan uusia aktiiveja. Kakirin mukaan tarvitaan mentorointia, johtajuuden kehittämistä ja ihmisten voimaannuttamista ruohonjuuritasolla.
Merkittävä ajattelun muutos on jo tapahtunut puolueiden keskustasolla, kun vammaiskysymyksiä on alettu tarkastella hyväntekeväisyysnäkökulman sijaan ihmisoikeusnäkökulmasta. Tehtävää on vielä paikallistasolla, mutta puolueet tukevat nyt vammaisjärjestöjään ja ovat sitoutuneita vammaisten henkilöiden osallisuuden vahvistamiseen. Inklusiivisempi monipuoluejärjestelmä tarkoittaa viime kädessä demokraattisempaa päätöksentekoa.