Ulkopoliittisen instituutin, Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen ja Euro-Mediterranean Study Commissionin järjestämä “Partnership in Transition: The Nordic Countries and the Arab Spring” -seminaari kokosi Pikkuparlamentin auditorioon 14.3. arvovaltaisen joukon puhujia sekä Pohjoismaista että Välimeren toiselta puolelta. Myös Demo oli tilaisuudessa edustettuna, sillä erityisneuvonantaja Sari Varpama puhui seminaarissa puolueiden roolista arabikevään jälkeisessä demokratisoitumisprosessissa.
Seminaarin yhteydessä Demo osallistui myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan järjestämään kaksipäiväiseen oikeusvaltiota ja demokratiaa käsittelevään pyöreänpöydän keskusteluun, johon osallistui kansanedustajia Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Baltian maista, Turkista sekä Pohjoismaista. Tapahtumaan osallistui muun muassa Marokon parlamentin varapuhemies Mohamed Yatim, Irakin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja sheikki Humam Hamoudi ja viisi eri uskontokuntien ja puolueiden kansanedustajaa Egyptistä.
Pyöreänpöydän keskustelun loppupuheenvuorossa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini muistutti, että parlamentit ovat avainasemassa kansakuntien yhdistävänä tekijänä. “Parlamentissa erilaisista yhteiskunnallisista näkemyksistä voidaan keskustella ja väitellä avoimesti. Poliittiset puolueet oppivat parlamentaarisessa työssä tekemään kompromisseja, jotka ovat demokratiassa välttämättömiä. Kompromissien tekeminen edellyttää luottamusta, joka rakentuu pikku hiljaa”. “Tekemällä oppii tässäkin”, Soini vertasi.
Demokratiakehitys on pitkä prosessi
Ulkopoliittisen instituutin seminaarin avasi ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka toi esiin arabikevään tapahtumien yhtäläisyydet Suomen itsenäistymisen jälkeiseen historiaan. Vaikka suomalaisen yhteiskunnan segmentaatio ja eriarvoisuus yhteiskuntaluokkien välillä johtivat jakautumiseen, joka eskaloitui veriseksi sisällissodaksi, ei se estänyt myöhempää kehitystä konsensuspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Ministeri Tuomioja kuitenkin painotti tämän prosessin vieneen vuosikymmeniä, ja monien muiden seminaarin puhujien tapaan peräänkuulutti kärsivällisyyttä arabimaiden suhteen. Demokratisoitumisprosessi ja yhteiskunnalliset uudistukset eivät tapahdu kahdessa vuodessa, eikä niiden haasteellisuutta tulisi aliarvioida.
Seminaarin paneelien teemoja olivat demokraattisen siirtymävaiheen haasteet ja yhteistyön mahdollisuudet, arabimaiden taloudelliset haasteet ja näkymät sekä kansalaisyhteiskunnan muutos vallankumousten jälkeisessä tilanteessa. Kaiken kaikkiaan 18 eri puhujaa käsittäneen päivän avainsanoja olivat kärsivällisyyden lisäksi dialogi ja konsensus, tasa-arvo, yhteiskunnalliset reformit sekä tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen, toimeentuloon ja poliittiseen osallistumiseen.
Puolueet avainasemassa
Seminaarin viimeisenä panelistina puhunut Sari Varpama esitteli sekä puolueiden roolia demokratioissa että Demon toimintaa Pohjois-Afrikassa. Puoluetoimijoiden tukeminen on olennaisen tärkeää, koska puolueet ovat avainasemassa vastuullisen ja moniarvoisen demokratian rakentamisessa. Arabikevään jälkeisessä tilanteessa maiden puoluekenttä on laajentunut, ja puolueilla on useita haasteita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa yhteiskunnan tulevaan kehitykseen. Puolueiden tulisi vahvistaa organisatorisia kykyjään, luoda itselleen selkeä identiteetti ja onnistua saavuttamaan kansalaisten luottamus. Vaikeuksina on puoluekentän jakautuneisuus sekä toimijoiden kokemattomuus päätöksenteossa ja vastuullisuudessa äänestäjille. Tällaisessa tilanteessa tärkeää onkin mielipide-eroista keskustelu rauhanomaisesti sekä sitoutuminen moniarvoiseen poliittiseen kulttuuriin, mikä vaatii kompromisseja. Ministeri Tuomiojan tavoin myös Varpama toi vertailukohtana esiin Suomen “konfliktista konsensukseen” –tyyppisen kokemuksen, joka osoittaa koalitiopolitiikan tuottavan tuloksia.
Demon toimintakenttä erityisesti naisten sekä nuorten osallistumisen tukemisessa on arabimaiden kontekstissa keskeinen, koska vaikka nämä ryhmät olivat merkittävässä osassa kansannousujen puhkeamisen suhteen, uhkaavat ne jäädä syrjään vallankumousten jälkeisessä kehityksessä. Demo on ollut arabikevään maissa mukana tukemassa sekä nuoria että naisia. Tunisiassa Demo pyörittää yhdessä kolmen kumppanin kanssa Tunisian politiikkakoulua, joka kehittää nuorten poliitikkojen osaamista demokratiakysymyksistä ja monipuoluejärjestelmästä. Libyassa Demo järjesti viime vuonna yhdessä paikallisen naisjärjestön kanssa koulutusseminaarin libyalaisille naisehdokkaille. Seminaarissa muun muassa annettiin eväitä tulevaan vaalityöhön. Lisäksi Demo on toiminut Egyptissä järjestämällä egyptiläisten ja suomalaisten naispoliitikkojen välisen kokemustenvaihdon skypen välityksellä.
Varpama päätti esityksensä suosituksiin demokratiatuesta ja puolueiden kanssa tehtävästä työstä. Hän painotti puolueiden välisen dialogin sekä opposition merkitystä ja muistutti, että demokratian juurtumisessa paikallisten poliittisten toimijoiden sitoutuneisuus on kaikista tärkeintä.
Vaikka seminaarin panelistit toivat esiin, ettei Pohjoismaiden kokemuksia voi suoraan verrata arabimaiden tapahtumiin ja että demokratiakehitys on paikallisten toimijoiden eikä ulkomaisten tukijoiden vastuulla, mainittiin päivän aika useita teemoja, joissa Pohjoismaat voivat toimia esimerkkinä yhteiskunnallisia uudistuksia tavoittelevissa Pohjois-Afrikan valtioissa. Näitä teemoja ovat tasa-arvokysymykset, hyvinvointivaltion rakennus, konsensuspolitiikka, innovaatiot taloussektorilla ja alueellinen integraatio. Alueen lukuisista haasteista huolimatta puhujat osoittivat myös optimismia. Arabikevään jälkeinen demokratisoitumisprosessi on vasta aluillaan, ja aktivoituneen kansalaisyhteiskunnan ja nuoren väestörakenteen myötä alueen mailla on myös lukuisia mahdollisuuksia.