Suomen juhliessa satavuotista taivaltaan on hyvä muistella itsenäisyytemme aikaa edeltäviä vuosia. Vuonna 1906 Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Osana uudistusta naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Vuoden päästä tästä meillä oli ensimmäiset naiskansanedustajat. Suomessa on ollut naisia niin presidenttinä, pääministerinä kuin eduskunnan puhemiehenäkin.
Demokratia ei ole vain antiikin Kreikasta kumpuava periaatteellinen voima, vaan demokratia myös kehittyy ja jalostuu muun yhteiskunnan mukana. Edustuksellisen demokratian rinnalle halutaan Suomessa enemmän avoimuutta ja suorempaa päätöksentekoa. Lähitulevaisuudessa myös meidän yhteiskuntamme siirtyy sähköiseen äänestämiseen. Teknologiset haasteet ratkaistaan tavalla tai toisella. Yhä useampi kokee, ettei päätöksentekoon voi vaikuttaa tai etteivät he saa ääntään kuuluviin. Silloin demokratian mahdollistavan järjestelmän on kehityttävä, jotta se voisi paremmin vastata kansalaisten tarpeita ja oikeustajua.
Demokratia ei aina kuvaa ideologista päämäärää, vaan se voidaan valjastaa myös vallan välineeksi autoritäärisiin unelmiin. Turkissa eletään tällaista todellisuutta. Demokratian merkitys muuttuu Turkin perustuslain mukana, mutta muutokset valtion rakenteissa alkoivat jo ennen vallankumousyritystä. Kansanäänestyksessä niukalla enemmistöllä hyväksytty presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtaoikeuksien laajentaminen johtaa ohjattuun demokratiaan, jossa poliittinen islam on osana valtion rakenteita. Turkin ongelmat ovatkin vielä syvempänä ja eivät ainoastaan Erdoganin harteilla. Jyrkästi jakautuneen maan keskusjohtoista poliittista linjaa perustellaan yhtenäisyydellä, kuten Sukarnon ja Suharton aikoina Indonesiassa.
Turkin oikeus- ja koululaitos, turvallisuusviranomaiset ja yhteiskunnalliset instituutiot ovat sulautumassa osaksi autoritääristä hallintojärjestelmää. Vallankaappausyrityksen aikana Erdogan itse käytti Internetiä ja sosiaalista mediaa apunaan ja kehotti turkkilaisia menemään kadulle puolustamaan maansa demokratiaa. Vapaata tiedonsaantia kuitenkin rajoitetaan – viimeksi pääsy Wikipediaan estettiin. Demokratian nimissä taistelua käydäänkin sen omia arvoja vastaan. Erdogan on luonnehtinut demokratiaa junaksi, josta voi jäädä pois haluamallaan asemalla.
Parlamenttienvälisen liiton IPU:n kokous järjestettiin keväällä Bangladeshissa. Toimin Suomen valtuuskunnan johtajana.Turun Sanomien mukaan toimin naisasian ja moniarvoisuuden esitaistelijana ja markkinoin pohjoismaista hyvinvointia, naisten aseman parantamista ja korruption kitkemistä. Pitää paikkansa.
Totesin Suomen valtuuskunnan puheenvuorossa, että demokraattinen yhteiskunta on loppujen lopuksi kiinni poliittisten puolueiden aloitteista, jotka edistävät eri ryhmien yhteiskunnallisia tavoitteita. Kunnioittakaamme 100-vuotiasta Suomea ja sen kehittyvää demokratiaa, sillä kaikkialla tätä mahdollisuutta ei ole.
Simon Elo
Kirjoittaja on Perussuomalaisten kansanedustaja.