Ulkoministeriön evaluointi kansalaisjärjestöjen monivuotisesta ohjelmatuesta on valmistunut. Demon ohjelma arvioitiin prosessin viimeisessä vaiheessa, ja järjestökohtainen raportti julkistettiin syyskuussa. Evaluaation mukaan Demon toiminta on hyvin linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa, sillä on globaalisti kokoaan suurempi rooli ja Demon resursseja tulisi lisätä.
Demon arvioinnin toteutti Finnish Consulting Group ja aineisto kerättiin kevään ja kesän 2017 aikana koskien ulkoministeriön rahoittamaa toimintaa vuosina 2010-2016.
Demon toiminta on tarkoituksenmukaista ja sille on kysyntää
Arvioinnin tulokset osoittavat, että Demon tarjoama demokratiatuki on tarkoituksenmukaista ja sille on kysyntää kohdemaissa. Demo on merkittävästi tukenut monipuolueyhteistyötä kohdemaissaan – tässä tärkeitä tekijöitä ovat olleet puoluerajat ylittävä yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen. Myös naisten ja nuorten poliittisen toiminnan tukeminen nähdään tärkeänä. Demo on reagoinut nopeasti uusiin demokratisoitumisprosessien avaamiin toimintamahdollisuuksiin ja Demon kumppanien valinta on ollut onnistunutta.
Demoa pidetään ohjelmamaissa puolueettomana toimijana, mikä onkin edellytys monipuoluepohjaiselle demokratiatukitoimijalle, jotta puolueyhteistyön kehittämistä ohjelmamaissa voi uskottavasti toteuttaa. Tätä puolueettomuutta ei tule evaluoijien mukaan vaarantaa esimerkiksi sillä, että Demo vastaanottaisi yksityisiä lahjoituksia julkisen tuen ohella.
Demon toteuttama demokratiatuki on myös hyvin linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian ja sukupuolten välisen tasa-arvon tukemisen tavoitteet täyttyvät hyvin.
Demolla on pieni budjetti, mutta muun muassa politiikan edistämisessä EU-tasolla sillä on ollut budjettipuitteitaan suurempi rooli. Demon asiantuntijahenkilöstöä on tällä hetkellä vähän, mutta se on arvion mukaan työhönsä poikkeuksellisen sitoutunutta ja aikaansaavaa. Demon suhteellinen etu on ydintoiminta-alueellaan jopa globaalisti hyvin suuri.
Demon ja sen yhteistyökumppanin NIMD:n (Netherlands Institute for Multiparty Democracy) yhteistyötä kehutaan ja sille toivotaan jatkoa. Yhteistyö on lisännyt molempien osapuolien tuloksellisuutta ja tehokkuutta, ja se toimii erinomaisena esimerkkinä muillekin järjestöjen välisestä yhteystyöstä. Lopputulosten ja vaikutusten tason edistystä on kuitenkin vaikea mitata sillä ulkoiset tekijät, kuten vaalit ja poliittisen ympäristön muutokset, vaikuttavat edistykseen.
Työn seurantavälineitä onkin otettu käyttöön – esimerkiksi arviointia poliittisesta kentästä, poliittisten puolueiden kyvyistä ja poliittisten toimijoiden käyttäytymisestä. Demo ja NIMD ovat myös yhdenmukaistaneet seuranta- ja arviointijärjestelmiään ja raportointi on ollut laadukasta. Demo myös antaa jatkuvasti palautetta kumppaneilleen, mikä on nostanut työn laatua. Taloudenpito on ollut ulkoministeriön ohjeistuksen mukaista, mutta suosituksena on että Demo tukisi enemmän kumppaniensa hallinnon ja kapasiteetin kehittämistä, jotta ne vahvistuisivat lisää.
Demon tulisi paneutua kehittämään vahvuuksiaan alueilla, joissa sillä on jo toimintaa, eikä välttämättä laajentaa uusille maantieteellisille alueille. Työn painopistettä voisi siirtää poliittisten toimijoiden osaamisen vahvistamisesta myös entistä enemmän kohdemaiden poliittisen järjestelmän kehittämisen suuntaan, jotta monipuolueyhteistyö edistyisi. Lisäksi eduskuntatyötä tulisi tiivistää tarpeen mukaan. Myös Demon henkilöstöresursseja tulisi evaluaation mukaan merkittävästi vahvistaa.
Evaluaation taustaa
Demon ohjelmatuen arviointiosion raportti perustuu asiakirjojen analyysiin, Suomessa ja toimintamaissa tehtyihin haastatteluihin sekä kenttävierailuihin Sambiassa ja Alankomaissa.
Kolmiosaisessa arvioinnissa tarkasteltiin ohjelmatuki-instrumentin lisäksi 22 ohjelmatukea saavan suomalaisjärjestön kehitysyhteistyöohjelmien onnistumista, ja viimeinen osista valmistui loppukesästä. Ensimmäinen osa valmistui syyskuussa 2016 ja toinen osa huhtikuussa 2017. Ulkoministeriö on julkaissut kaikista järjestöistä kootun metaevaluaation verkkosivuillaan.
Arvioinnin tavoitteena oli saada näyttöön perustuva yleiskäsitys ohjelmien toiminnasta ja tuloksista sekä tunnistaa niin hyvät kuin kehitystä kaipaavat käytännöt, jotta ohjelmissa osattaisiin tulevaisuudessa keskittyä oikeisiin asioihin. Suomen kehityspoliittiset linjaukset sekä järjestöjen ja ohjelmien edunsaajien näkökulmat on pyritty ottamaan huomioon evaluoinnissa. Kolmannessa osassa vedettiin yhteen kaikkien osien tulokset ja ulkoministeriölle tehtiin suosituksia ohjelmatuen kehittämisestä.
Evaluoinnissa arvioidaan kehitysyhteistyön määrärahoilla tehdyn työn tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Evaluointi suoritettiin ulkoministeriön kehitysyhteistyön evaluoinnin ohjesääntöjen mukaisesti riippumattomien asiantuntijoiden toimeksiantona, ja kaikki evaluointiraportit ovat julkisia.