Nuorisobarometrin (2018) mukaan nuoret arvostavat demokratiaa, enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin ja äänestämistä pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista vaikuttaa. Nuorista suurin osa (66%) kokee, että äänestämällä voi vaikuttaa erittäin paljon tai melko paljon. Tästä kaikesta huolimatta, nuorten, eli alle 30 -vuotiaiden, äänestysaktiivisuus on vaaleista toisiin muita ikäryhmiä alhaisempaa. Tämä ristiriita on ongelma demokratian yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Mikä vaikuttaa nuorten äänestämiskäyttäytymiseen ja poliittiseen osallistumiseen?
Nuorten kohdalla äänestämiseen vaikuttavat tekijät liittyvät usein perheeseen ja koulutukseen. Niin nuorten kuin heidän vanhempiensa koulutustaso vaikuttaa tutkimusten mukaan siihen, kuinka aktiivisesti nuoret vaaliuurnille lähtevät. Matala koulutustaso on yhteydessä äänestämättä jättämiseen, ja korkeakoulutus lisää äänestysaktiivisuutta toimintavalmiuksien lisäksi sosiaalisen paineen ja sen tuoman velvollisuudentunnon kautta.
Perheen ja vanhempien sosioekonomisilla resursseilla on myös merkitys nuorten äänestämiskäyttäytymiseen. Nuoriin vaikuttavat myös muita ikäryhmiä enemmän lapsuudenkodista juureutuvat käsitykset omista yhteiskunnallisista toimintamahdollisuuksista sekä poliitikoista. Vanhemmilta saatu toimintamalli ei myöskään heikkene iän myötä, vaan on nähtävissä vahvana vielä 40-vuotiaillakin.
Tutkimustulokset ovat aiheuttaneet huolta, sillä yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja poliittisen vaikuttamisen ei pitäisi olla vain tiettyjen nuorten harteilla. Yhdenlaiset voimavarat, jotka tukevat äänestämistä, voivat edistää myös muita resursseja kuten motivaatiota, tietopohjaa ja ulkoista tukea. Poliittinen vaikuttaminen kasautuu tietyille nuorille, sillä äänestävät nuoret ovat muita aktiivisempia myös ulkoparlamentaarisessa kansalaisaktivismissa.
Kenelle demokratia kuuluu?
Uudet osallistumismahdollisuudet voisivat helpottaa nuorten poliittista osallistumista. Uudet vaikuttamisen keinot, kuten 2012 voimaan tullut kansalaisaloite, ovat saaneet juuri nuoria liikkeelle. Olisiko siis syytä miettiä muitakin uusia tapoja osallistua jo olemassa olevaan edustukselliseen demokratiaan?
On myös syytä pohtia, tuodaanko yhteiskunnallisessa keskustelussa ja mediassa ”nuoret eivät äänestä” -diskurssin lisäksi esille myös nuorten mielipiteitä, ääntä ja intressejä? Nuoret tupataan esittämään mediassa enemmänkin passiivisina pelastamisen kohteina, kuin aktiivisina toimijoina ja keskustelijoina.
Puolueiden pitäisi kiinnittää huomionsa nuorten vähenevään kiinnostukseen. Nuorisobarometriin vastanneiden mielestä puolueet eivät aja nuorille tärkeitä asioita. Puolueiden olisi kiinnitettävä tähän huomiota ja otettava omakseen nuorille merkittävät sekä helposti käytettävissä olevat uudenlaiset viestintäkanavat ja osallistumismuodot.
Tutkimuksessa tuodaan esille, että nuoret ehdokkaat ovat aliedustettuja puolueiden ehdokasasettelussa eivätkä puolueet välttämättä panosta heidän kampanjoihinsa. Myös vaalikampanjoiden kalleus aiheuttaa ongelmia nuorille ehdokkaille. Tästä seuraa se, että nuoret ovat aliedustettuina myös valituiksi tulleissa.
Nuoret myös kokevat, että ehdokkaan löytyminen on hankalaa, ja tämän takia vaalikoneet ovatkin muodostuneet tärkeiksi välineiksi nuorille. Vaalikoneissa voitaisiinkin kysyä puolueen ehdokkailta vastauksia erityisesti nuoria mietityttäviin kysymyksiin, kuten Yle Kioskin Vaalibotti sekä Allianssin nuorten vaalikone pyrkivät tekemään.
Nuorten ongelmallisen alhainen äänestysprosentti vaaleissa ei korjaannu pelkästään passiivisesti kouluttamalla. On tärkeää luoda uusia osallistumisen muotoja olemassa olevaan poliittiseen järjestelmään ja huolehtia, ettei aktivoida vain jo valmiiksi aktiivisia nuoria. Meidän täytyy olla valmiita tekemään uudenlaisia ratkaisuja sen eteen, että nuoret integroidaan politiikkaan vain ongelmanasetteludiskurssin sijaan.
Lue lisää Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demon tekemästä demokratiatukityöstä täältä.
Anna Antila
Kirjoittaja toimii Demon ohjelma-assistenttina.
Artikkelissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.