Maailma Kylässä -festivaaleilla kuultiin painavaa asiaa, kun eduskuntapuolueiden edustajat nousivat sunnuntaina 27.5. päälavalle keskustelemaan demokratiasta.
Demon järjestämässä ”Puolueet demokratiaa rakentamassa” -paneelikeskustelussa puoluetoimijat puheenjohtaja Touko Aalto (vihr.), kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.), kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.), Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen Karin Palmén (r.), puolueen 2. varapuheenjohtaja Tomi Kuosmanen (kd.), kansanedustaja Silvia Modig (vas.), kunnallispoliitikko Suvi Karhu (ps.), kaupunginvaltuutettu Jenni Pajunen (kok.) sekä kansanedustaja Simon Elo (sin.) pohtivat kuinka puolueet voivat tukea demokratiaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Keskustelu on erityisen ajankohtainen nyt, kun demokratian kriisi ja taantuminen ovat kaikkien huulilla ja etsinnässä uudet keinot kansalaisten osallistamiseen.
Demokratiatyölle lisää rahoitusta
Aila Paloniemen mukaan erityisen tärkeää on kehittyvissä maissa tehtävä demokratiatuki-työ, ja sille hän toivoo lisärahoitusta. Lisäksi Paloniemi nostaisi demokratian Suomen EU -puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi.
Demokratiatuen tärkeyttä painotti myös Tomi Kuosmanen. Hän nosti Demon työn Nepalissa esimerkiksi toiminnan tuloksellisuudesta ja kritisoi kehitysyhteistyön määrärahojen leik-kauksia. Kuosmasen mukaan määrärahoja tulisi lisätä niin, että 0,7 % BKT -osuus, johon Suomi on sitoutunut toteutuisi.
Karin Palmen puolestaan nosti esiin naisten oikeuksien ja tasa-arvon merkityksen demokratiatyössä ja kehityspolitiikassa ja Simon Elo painotti, kuinka tärkeää on tunnistaa uskonnolliset ja kulttuuriset pohjavireet demokratiatukea suunniteltaessa.
Puolueiden edustajat (vasemmalta): Touko Aalto, Simon Elo, Pilvi Torsti, Aila Paloniemi, Karin Palmén, Silvia Modig, Jenni Pajunen, Tomi Kuosmanen ja Suvi Karhu puhuivat demokratiasta.
Uudet äänet kuuluviin
Vaikka puhutaankin että demokratia on kriisissä, on viime vuosina tapahtunut myös paljon positiivisia muutoksia. Tästä muistutti muun muassa Suvi Karhu, joka totesi, että monissa Euroopan maissa myös aiemmin ei-edustettujen kansalaisten ääni on tullut kuulluksi. Toisaalta äänestysaktiivisuus tulisi Karhun mukaan saada nousuun kaikkialla.
Simon Elon mielestä erityisesti nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseen tulisi panostaa ja Pilvi Torsti painotti kouluissa tehtävän demokratiatyön tärkeyttä. Hän totesi, että demokratiaintoa tulee saada nousemaan, jotta myös demokratian hauraus tunnistetaan ja sitä osataan tukea.
Digillä demokratiaa?
Demokratia ei ole koskaan valmis, ja sen toimivuuden eteen riittää töitä tehtäväksi myös kotimaassa. Panelistit keskustelivat vilkkaasti demokratian nykytilasta ja kansalaisten osallistumisesta. Silvia Modig muistutti kansalaisaloitteen merkityksestä, sillä se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden nostaa esiin aiheita, jotka eivät mahdu hallitusohjelmaan.
Ihmisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sai keskustelijoilta kannatusta, ja Touko Aalto totesi, että esimerkiksi valiokuntatyön avaaminen kansalaisille ja osallistava budjetointi ja kaavoitus tukisivat demokratiaa kotimaassa.
Osallisuudesta keskusteltaessa digitalisaatio nousi tärkeään rooliin. Keskustelijoiden mielestä se avaa paljon ovia, mutta ei yksin ratkaise osallistumiseen liittyviä ongelmia.
Touko Aalto ja Aila Paloniemi nostivat esiin huolen siitä, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia käyttää digialustoja, joten ne saattavat jopa eriarvoistaa ihmisiä. Puheessa nousivat esiin niin erot ihmisten digitaidoissa kuin tietoturvaan liittyvät kysymykset muun muassa sähköisen äänestyksen yhteydessä.
”Digitalisaatio voi olla hyvä lisä demokratiatuelle, mutta se ei voi tarjota ainoaa keinoa osallistua ”, totesi Jenni Pajunen.
Yhteistyötä yli puoluerajojen
Sunnuntain keskustelu on erinomainen esimerkki siitä, miten monipuoluedialogi tukee demokratiaa. Mielipide-eroista huolimatta keskustelijat olivat yhtä mieltä puoluerajat ylittävän yhteistyön tärkeydestä demokratialle. Kuten Silvia Modig summasi, politiikka on aina kompromisseja.
Kaikki panelistit olivat yksimielisiä siitä, että monipuoluedemokratiaa on tuettava ja kaikilla tulee olla mahdollisuus ja taidot osallistua ja vaikuttaa. Kysymykseen siitä, mitä me Suomessa voisimme oppia kehittyvien maiden demokratioilta, kiteytyi myös viesti demokratian tärkeydestä.
”Meidän tulisi ottaa oppia innokkuudesta, jolla kehittyvissä maissa suhtaudutaan demokratiaan ja mahdollisuuteen osallistua, se ei ole itsestäänselvyys”, muistutti Tomi Kuosmanen.
Lue myös toiminnanjohtajamme Anu Juvosen kirjoitus “Demokratia EU -puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi”.