Yhteiskunnan hyvin toimivat demokraattiset rakenteet ja kansalaisten osallisuutta tukevat poliittiset instituutiot edistävät talouskasvua. Demo Finlandin tuore policy brief nostaa esiin, että liberaalin demokratian on osoitettu muodostavan talouskasvulle otollisimmat olosuhteet. Demokratian tila on heikentynyt maailmanlaajuisesti jo useiden vuosien ajan sekä hauraissa että vakiintuneissa demokratioissa. Demokratia tarvitsee tukea kansainvälisesti, mutta lisäksi on tärkeää seurata demokratian tilaa ja vahvistaa sitä myös Suomessa. Demokratialla on itseisarvo, mutta sen edistämisellä on myös monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia – muun muassa talouden ja elinkeinoelämän näkökulmasta.
Viisi tapaa, joilla demokratia tukee taloutta
Tuomioistuinten riippumattomuus, lakien noudattaminen ja yksilöiden oikeudet ovat vakaan demokraattisen järjestelmän tunnuspiirteitä, jotka takaavat taloudellisen toiminnan ja investointihalukkuuden kannalta välttämättömän luottamuksen omistusoikeuteen ja sopimusten pitävyyteen. Demokratiassa valta on hajautettua ja valtaa käyttäviin instituutioihin kohdistuu perustuslaista nousevia rajoitteita ja valvontaa. Tämä suojelee yritysten ja kansalaisten omistusoikeuksia niin yksityisten toimijoiden kuin julkisen vallan niihin kohdistamilta loukkauksilta. Demokraattisissa yhteiskunnissa on myös toimivat elimet taloudellisten konfliktien käsittelyyn, mikä edistää niiden rauhanomaista ratkaisua ja vähentää yritystoiminnan riskejä. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys mahdollistavat taloudellisen toimeliaisuuden kaikille kooltaan rajatun etuoikeutetun eliitin sijaan. Korkean demokratian maiden muita matalampi korruptio ja läpinäkyvä hallinto kannustavat tekemään työtä ja yrittämään.
Demokraattisen poliittisen järjestelmän toiminta on yleensä autoritaarisia vakaampaa, tehokkaampaa ja ennakoitavampaa, mikä osaltaan edistää talouskasvua. Sijoittajille on tärkeää, että talouteen vaikuttavia poliittisia päätöksiä kyetään ennakoimaan pitkäjänteisesti ja ne toteutetaan osana laadukasta ja läpinäkyvää lainvalmistelua, jossa kuullaan monipuolisesti eri intressiryhmien näkökulmia. Laajamittainen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät tehtyjen päätösten hyväksyttävyyttä, ehkäisevät poliittisten ääriliikkeiden muodostumista ja mahdollistavat vaalien jälkeisen rauhanomaisen vallansiirtymän ilman liiketoiminnalle koituvia häiriöitä. Demokratiat myös harvoin ajautuvat keskenään talouden kehitykselle haitalliseen sotilaalliseen konfliktiin.
Avoin kilpailu erilaisia talouspoliittisia suuntauksia edustavien puolueiden välillä tarjoaa valtiolle mahdollisuuden verottaa kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä näiden omalla suostumuksella, mikä vähentää kannustimia veronkiertoon ja harmaaseen talouteen. Verojen osuus bruttokansantuotteesta onkin demokratioissa keskimäärin muita järjestelmiä suurempi, joskaan verojen yhteys talouskasvuun ei ole yksiselitteinen. Keräämiensä verotulojen pohjalta demokraattinen hallinto pystyy investoimaan koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Investoinnit koulutukseen ja terveydenhuoltoon edistävät yhteiskunnan inhimillisen pääoman kertymistä. Korkeamman koulutuksen ansiosta pienempi osa väestöstä saa elantonsa maataloudesta ja kykenee siirtymään korkeamman tuottavuuden tehtäviin, minkä myötä yhteiskunnan tuotantorakenne monipuolistuu. Demokratiat voidaan myös nähdä ”oppivina organisaatioina”, joissa koulutetut kansalaiset voivat ilman valtion kohdistamia rajoituksia hankkia ja käsitellä kriittisesti uutta tietoa, kehitellä uusia ideoita sekä etsiä innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin.
Demokratian kasvua tuottava vaikutus näkyy usein teknologisesti kehittyneillä sektoreilla, mitä tukee uusien toimijoiden avoin pääsy markkinoille ja keskinäinen kilpailu. Demokratioiden onkin osoitettu olevan yrittäjille hedelmällisin ympäristö.
Tutkimustuloksia demokratian vaikutuksesta talouskasvuun
Demokratian vaikutuksista talouskasvuun on tehty lukuisia eri maiden vertailuun perustuvia tutkimuksia, joissa on löydetty niin negatiivinen kuin positiivinen yhteys tai ei lainkaan yhteyttä. Vuonna 2020 tehdyssä, eri tutkimusten aineistoja yhdistävässä meta-analyysissa[1] demokratian todettiin edistävän talouskasvua. Sen suoran vaikutuksen havaittiin kuitenkin olevan heikompi kuin inhimillisen pääoman vaikutus, joka sekin on korkeampi demokratioissa.
Lisäksi on osoitettu[2], että valtatasapaino vahvan ja toimintakykyisen valtion ja sille vastavoimaksi asettuvan aktiivisen kansalaisyhteiskunnan välillä on keskeistä talouskasvun syntymiselle. Kansalaisten laaja-alainen yhteiskunnallinen osallisuus ja mahdollisuus valvoa päätöksentekijöitä ja toisaalta valtion kansalaisilleen takaama omaisuudensuoja ja julkiset palvelut muodostavat demokraattisesti hallituissa maissa yhdistelmän, joka mahdollistaa kestävää kasvua edistävän taloudellisen ja poliittisen vapauden kehittymisen.
Vuosien 1960 ja 2010 välistä aikaa ja 184:ää valtiota tarkastelleessa tutkimuksessa[3] havaittiin, että demokratiaan siirtyneissä maissa bruttokansantuote kasvoi 20 prosentilla 25 vuoden aikajänteellä verrattuna siihen, että niissä olisi säilynyt autoritaarinen hallinto. Demokratisoituminen tapahtui usein syvän taloudellisen taantuman tai romahduksen kautta, minkä takia talouskasvu käynnistyi hitaasti ensimmäisten vuosien aikana ja vielä 10–15 vuoden jälkeenkin ero ei-demokraattisiin maihin oli pieni. Pitkä siirtymäaika muodostaakin ”happotestin” tuoreelle demokraattiselle hallinnolle etenkin, mikäli kansalaiset odottavat demokratisoitumisen tuovan välittömiä parannuksia elintasoonsa.
Kansainvälinen demokratiapäivä 15.9.
Demokratian tila on heikentynyt ympäri maailmaa jo useiden vuosien ajan. Demokratian tilaa mittaavat raportit kertovat esimerkiksi oikeusvaltion ja lehdistönvapauden rapautumisesta jopa monissa demokraattisiksi luokiteltavissa maissa, mutta myös lisääntyvästä sorrosta autoritaarisissa valtioissa. Lisäksi monet demokraattiset maat ovat luisuneet kohti hybridihallintoa eli demokraattisen ja autoritaarisen hallinnon välimaastoa.
Kansainvälistä demokratiapäivää vietetään vuosittain 15. syyskuuta. Päivä muistuttaa demokratian merkityksestä ja kiinnittää huomion demokratian tilaan maailmalla ja meillä. Demokratiaa ei voi viedä, mutta sitä voi ja pitää tukea. Lisäksi demokratian tilaa on tärkeää seurata ja vahvistaa myös kotimaassa. Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo Finland tukee demokratiaa osana Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa. Demo Finland edistää demokratiaa vahvistamalla erityisesti naisten, nuorten ja vammaisten ihmisten poliittista osallistumista sekä tukemalla puolueiden välistä dialogia.
Tutustu Demo Finlandin policy briefiin ”Vahva demokratia talouskasvun tuottajana”. Policy briefin on kirjoittanut yleisen valtio-opin dosentti ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass.
[1] Colagrossi, Marco, Rossignoli ja Domenico, Maggioni, Mario A. (2020). Does democracy cause growth? A meta-analysis (of 2000 regressions). European Journal of Political Economy 61(101824).
[2] Acemoglu, Daron ja Robinson, James A. (2020). Kapea käytävä: valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo. Helsinki: Terra Cognita.
[3] Acemoglu, Daron, Naidu, Suresh, Restrepo, Pascual, Robinson, James A. (2019). Democracy does cause growth. Journal of Political Economy 127(1), 47–100.