Demokratiatuki osana Suomen ulkopolitiikkaa: mahdollisuuksia ja haasteita

Laajasti ajateltuna demokratiatuki tarkoittaa toimia, joilla pyritään vahvistamaan toisten valtioiden demokratisoitumiskehitystä. Valtio, kuten Suomi, voi toteuttaa demokratiatukea monin tavoin, kuten esimerkiksi poliittisella dialogilla, kehitysyhteistyön kautta tai osallistumalla vaalitarkkailuun. Demokratiatuki nähdään osana erityisesti länsimaisten valtioiden ulkopolitiikkaa. Pro gradu -tutkielmassani keskityin Suomen ulkoministeriön käsitykseen demokratiatuesta neljän teeman kautta:
1) demokratian käsitteen, 2) hyvän hallinnon ja demokratian suhteen, 3) demokratiatuen motivaation sekä 4) demokratiatuen haasteiden. Näihin perehdyin sekä ulkoministeriön tuottaman kirjallisen aineiston että ulkoministeriön virkamiesten haastattelujen kautta. 

Jokaisella valtiolla on hieman oma tapansa suunnitella ja toteuttaa demokratiatukeaan. Suomen demokratiatuki pohjaa laajaan demokratiakäsitykseen, joka yhdistää demokratiaan muun muassa yksilönvapaudet, inklusiivisen osallistumisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallinnon – laajan demokratiakäsitteen mukaan demokratia on muutakin kuin vaalit. Ulkoministeriön laaja demokratiakäsitys korostaa erityisesti naisten ja haavoittuvien ryhmien asemaa myös poliittisten oikeuksien toteutumisen kannalta.

Demokratiakäsitteen lisäksi demokratiatukeen liittyy läheisesti myös muita käsitteitä, kuten hyvä hallinto. Hyvä hallinto ja demokratia käsitteinä ovat yhteenkietoutuneita ja toisiaan tukevia. Hyvä hallinto on luonnollisesti osa hyvin toimivaa demokratiaa, mutta perinteisesti hyvän hallinnon tukeminen on nähty teknisempänä verrattuna demokratian tukemiseen. Tämän takia on tärkeää ymmärtää näiden kahden konseptin eroavaisuudet sekä samankaltaisuudet niin teoriassa kuin käytännössä. Löydökseni on, että demokratian käsitteen sekä hyvän hallinnon käsitteen suhde on epäselvä Suomen demokratiatuessa. Tämä tarkoittaa sitä, että aina ei ole selkeästi eritelty näitä kahta toisistaan, eikä niitä erityisemmin määritellä. Kansainvälisillä foorumeilla sekä tietyille valtioille hyvän hallinnon käsite voi olla myös helpommin lähestyttävä kuin demokratia. 

Miksi Suomi ”tekee” demokratiatukea? Demokratiatukeen motivoivia tekijöitä ovat demokratian arvo sinänsä ja se, kuinka demokratian nähdään tukevan Suomen ulkopolitiikan ja kehityspolitiikan muita tavoitteita. Suomen ulkopolitiikka perustuu sen arvoihin, joista yhdeksi on määritelty demokratia. Demokratian tukemisella nähdään olevan positiivisia vaikutuksia kestävään kehitykseen, rauhan rakentamiseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn, valtion sisäiseen vakauteen sekä myös Suomen omiin intresseihin, liittyen esimerkiksi talouteen. Myös Suomen kansainväliset sitoumukset Euroopan unionin ja YK:n kautta sekä Suomen halu tukea sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ovat tärkeitä tekijöitä demokratiatuen takana.

Demokratian tukemisessa Suomen näkökulmasta on myös haasteita. Kansainvälinen tuki demokratialle on heikentynyt, ja kirjallisesta aineistosta nousi esiin erityisesti se, kuinka demokraattinen kehitys ei aina ole suoraviivaista tai nopeaa. Prosessit ovat hitaita ja herkkiä, ja myös takapakkia tulee usein. Tämä aiheuttaa omat haasteensa demokratian tukemiselle. Haastatteluaineistosta nousi esiin merkittävä ero siinä, miten demokratiasta arvona puhutaan ja millaisilla toimilla sitä käytännössä Suomen rajojen ulkopuolella tuetaan. Demokratia nostetaan esiin hyvin keskeisenä, Suomen ulkopolitiikkaa ohjaavana arvona. Kuitenkin, jos katsotaan nimenomaan Suomen rajojen ulkopuolista demokratian tukemista, mahdollisuuksia olisi myös laajempaan toimintaan. Vuonna 2018 3,2 % Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyörahoituksesta suunnattiin demokratiatukisektoreille. 

Anna Antilan pro gradu -tutkielman Finland’s Democracy Support. Concept, motivation, and challenges voi ladata tästä.

—

Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.