Kehyksen ja Demon Maailma kylässä -festivaaleilla järjestämässä paneelikeskustelussa eduskuntapuolueiden europarlamentaarikot ja kansanedustajat keskustelivat siitä, kenellä on vastuu globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisestä.
Viimeisen vuoden aikana Suomen kehityspolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kehitysyhteistyöhön on kohdistettu suuria leikkauksia samalla kun muun muassa yksityisen sektorin roolia on korostettu. Pystyykö Suomi jatkossa kantamaan vastuuta kaikkein köyhimpien auttamisesta ja oikeudenmukaisemman maailman edistämisestä?
Antero Laukkanen (KD) totesi, että kehitysyhteistyöhön tehdyt leikkaukset ovat suuri vääryys, eikä Suomi enää pysty vastaamaan maailman haasteisiin samalla tavalla kuin ennen. Hallituspuolueiden edustajat pitivät leikkauksia valitettavina, mutta korostivat kehitysyhteistyön uudistumisen mahdollisuutta. Keskustan Katri Kulmuni totesi, että Suomi putoaa Pohjoismaiden kelkasta, mutta olemme edelleen Euroopan keskitasoa. Saara-Sofia Sirén (Kokoomus) piti hyvänä, että uusi kehityspoliittinen selonteko saatiin heti hallituskauden alkuun ja, että sen painopisteet lähtevät Suomen omista vahvuuksista. Siren muistutti myös, että ”hallituksella on tavoitteena lähteä kuromaan leikkauksia umpeen.”
Kansalaisjärjestöihin kohdistetut rahoitusleikkaukset saivat myös kritiikkiä, ja järjestöjen työ tunnustusta. Liisa Jaakonsaari (SDP) korosti, että järjestöjen työstä leikkaaminen oli virhe. Vihreiden Pekka Haavisto huomautti, että valtion rahoituksen tulee olla kehitysyhteistyörahoituksen pohja, ja että eduskunnassa on aina ollut laaja tuki suomalaisten kansalaisjärjestöjen työlle. Saara-Sofia Sirén piti myös tärkeänä, että kehitysmäärärahat ovat osa julkista budjettia, mutta totesi maailmalla yleisen trendin olevan yksityisen rahan määrän lisääntyminen.
Simon Elo (PS) esitti järjestöjen rahoituskysymyksen ratkaisuksi verovähennysoikeutta. Pekka Haavisto hyväksyisi verovähennysoikeuden, mutta vain, jos se tulee muun tuen lisäksi. Sekä Saara-Sofia Sirén sekä Liisa Jaakonsaari kertoivat itse nähneensä paikan päällä kehitysmaissa, että kansalaisjärjestöjen tekemällä työllä on suuri merkitys ja lisäarvo. Eva Biaudet (RKP) ja Simon Elo nostivat esiin Demon työn hyvänä esimerkkinä. Simon Elo kaipaisi kansalaisjärjestöiltä kuitenkin enemmän tuloksellisuutta. Myös Saara-Sofia Sirén peräänkuulutti hyvää raportointia ja evaluaatiota.
Europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sdp) ja Merja Kyllönen (vas) sekä kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr), Eva Biaudet (rkp), Simon Elo (ps), Saara-Sofia Sirén (kok), Antero Laukkanen (kd) ja Katri Kulmuni (kesk) keskustelivat vastuukysymyksiä Annika Damströmin johdolla.
Pystyykö EU puuttumaan kriisien juurisyihin?
EU:n perusarvoihin kuuluvat mm. ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto. Näkyvätkö nämä arvot kuitenkaan EU:n toiminnassa? Merja Kyllönen (vas) totesi EU:n vastaavan kriiseihin todella hitaasti ja kadottaneen yhteyden rauhantyöhön. Kyllönen nosti esille tärkeitä johdonmukaisuuskysymyksiä muistuttamalla, että EU:n kalastuspolitiikka sortaa kehitysmaita ja että EU myy aseita kriisimaihin.
Liisa Jaakonsaari korosti, että EU on maailman suurin humanitaarisen avun antaja, ja että EU:n tuki menee hyvin perille kriisimaihin. EU:n suurimpana uhkana Jaakonsaari piti poliittisen ilmapiirin muutosta ja solidaarisuuden puutetta. Useat panelistit nostivat EU:n suurimmiksi haasteiksi sen oman toimintakyvyn, kuten sisäisiin keskusteluihin kulutetun ajan sekä jäsenmaiden oman edun ajamisen. Pekka Haavistolla on kovat odotukset EU:n tulevan globaalistrategian suhteen. Haavisto näkee, että EU:lla on kriisien kautta mahdollisuus löytää itsensä uudelleen. Biaudet korosti EU:n roolia globaalien normien säätämisessä ja esimerkkinä niiden noudattamisessa, esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan osalta.
Simon Elo kertoi pitävänsä EU:n ja Turkin sopimusta pakolaisten palauttamisesta hyvänä. Turkki-sopimus sai ankaraa kritiikkiä Eva Biaudet’lta ja Merja Kyllöseltä. ”On vastuutonta tehdä Turkin kanssa sopimuksia, joissa ei välitetä, miten ihmisten käy”, kritisoi Biaudet. Kyllönen painotti, että EU:n tulee toimia poliittisena johtajana eikä piiloutua Turkin selän taakse. Haavisto totesi, että pakolaistilanteen kulminoituessa on ikävää, että emme leikkausten vuoksi voi vastata tilanteen taustalla oleviin syihin.
Miten varmistamme, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen?
YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma (Agenda 2030) astuivat voimaan vuoden alusta. Agenda 2030:ssa korostetaan, että ”ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen.” Panelistit korostivat vuosituhattavoitteiden saavutuksia ja totesivat uusien kestävän kehityksen tavoitteiden olevan näytön paikka maailmalle.
”Monen kestävän kehityksen tavoitteen suhteen tullaan varmasti näkemään merkittävää edistystä vuoteen 2030 mennessä”, sanoi Kulmuni. Laukkanen piti valitettavana, että Suomi leikkasi suurimmilta YK -järjestöiltä juuri nyt kun kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon tulisi panostaa. ”Meillä ei ole varaa sössiä tavoitteita, jotka on yhdessä asetettu”, painotti Kyllönen. Haavisto toivoi maiden välille jopa kilpailua kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Sirén korosti Agenda 2030:n toimeenpanon olevan nyt ratkaisevassa roolissa.
Keskustelua seurasi satapäinen yleisö
Katri Kulmuni totesi, että YK:ta on helppo arvostella, mutta onnistumiset usein unohdetaan, sillä onnistumiset eivät ole uutisia. Elo korosti YK:n tärkeyttä Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Pekka Haavisto toivoi eteenpäin katsovaa uutta pääsihteeriä ja enemmän yhteistyötä YK -järjestöjen välille. Yhteistyöllä saavutetaan hyviä tuloksia, mutta valitettavasti järjestöt joutuvat usein kilpailemaan resursseista.
Katse tulevaisuuteen
Panelisteja pyydettiin lopuksi kertomaan, kuinka he itse tulevat edistämään oikeudenmukaisempaa maailmaa. Antero Laukkanen lupasi tehdä työtä sen eteen, että kehitysyhteistyöhön saadaan lisää varoja. Saara-Sofia Sirén lupasi pitää näitä asioita esillä ja toivoi saavansa tehdä kehitysyhteistyötä ”kädet savessa”. Pekka Haavisto lupasi puolestaan jatkaa työtään hauraiden valtioiden tukemiseksi, ja Katri Kulmuni Agenda 2030:n edistämiseksi. Eva Biaudet kertoi, ettei ole koskaan äänestänyt kehitysyhteistyövarojen leikkaamisen puolesta eikä tule näin koskaan tekemään. Liisa Jaakonsaari siteerasi Nuuskamuikkusta: ”ei saa rikkoa maapalloa, maapallo on kaunis”. ”Vesi, ruoka, rauha ja rakkaus, siinä Kyllikin pakkaus parempaan maailmaan”, totesi puolestaan Kyllönen.