Hyvä hallinto ei ole sama asia kuin demokraattinen hallinto

Suomi tukee kehityspolitiikassaan ”hyvän hallinnon kehittämistä” useissa maissa, mutta riittääkö se kestävien positiivisien kehitystulosten aikaansaamiseksi? Eikö tuettavan hallinnon pitäisi olla myös demokraattista ollakseen hyvää ja laadukasta?  

Jos hyvä hallinto, jota tuetaan, ei ole demokraattisesti valittua ja toimi demokratian pelisäännöin, voiko se pahimmillaan tarkoittaa autoritaarisen status quon tai epätasa-arvoisten ja syrjivien rakenteiden ylläpitoa?  Demokraattisen hallinnon tuella pyritään positiiviseen rakenteelliseen muutokseen. Demokratia ei saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi arvoja listatessa, vaan sitä tulee tukea aktiivisesti ja kohdennetusti. Kyse ei ole vain semantiikasta, vaan siitä, mihin ja miten resurssit kohdennetaan – ja millaisia rakenteita ylläpidetään. 

Esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj pohjaa työnsä ja arvo- ja standardijärjestelmänsä demokraattisen hallinnon tukeen. Se on hallintojärjestelmä, jossa instituutiot toimivat demokraattisten prosessien ja normien mukaisesti sekä sisäisesti että vuorovaikutuksessa muiden instituutioiden kanssa. 

Hallinnon kapasiteetin vahvistaminen ei täten ole automaattisesti sama asia kuin demokraattisen hallinnon edistäminen ja demokraattisten toimijoiden kapasiteetin vahvistaminen. Hyvä hallinto on kehityspolitiikassa suosittu sanapari, joka epämääräisyydessään on turhan ongelmallinen kehitysyhteistyön analyyseihin ja päätöksentekoon, vaikka onkin laajasti käytössä yleispuheessa, kirjoittaa UNU-WIDERin Rachel Gisselquist.    

Hyvä hallinto ei takaa kehitystuloksia 

Maailmanpankin kehitysraportti (2017) pohtii tätä dilemmaa. Raportti korostaa, että kehitystulokset eivät maailmalla ole niin hyviä kuin odottaisi. Tämä johtuu siitä, ettei tehokasta politiikkaa panna täytäntöön ja huonosti valmistellut poliittiset linjaukset pysyvät voimassa, mikä johtuu hallinnon luonteesta ja sen taustalla olevasta poliittisesta dynamiikasta ja vallan epäsymmetriasta. Tehokkaiden kehitystulosten aikaansaamiseksi täytyykin pureutua valtasuhteiden epäsymmetriaan ja niiden analysointiin sekä suunnitella toiminnot näiden pohjalta.  

Eli on olennaista vahvistaa vallassa olevien ja sitä tavoittelevien kapasiteettia toimia paremmin ja tehdä parempia politiikkalinjauksia konsultoiden kansalaisia. 

Hyvän hallinnon tukeminen ei siis riitä, vaan pitää pyrkiä tukemaan maan demokraattista hallintoa.  

Graeme Ramshaw ja Susan Dodsworth (2021) korostavat, että kehitysyhteistyötä voi tehdä demokratiaa tukien. Vaikka demokratioissa on heikkoutensa, kehitysyhteistyön parissa tulisi päivittää mahdolliset oletukset kehityksen ja demokratisoitumisen yhteensopimattomuudesta. Autoritaaristen maiden kuten Kiinan ja Ruandan kehitystulokset eivät ole kestäviä, ja tilastoja on usein manipuloitu.  Samoin demokratiatukitoimijoiden pitäisi äänekkäämmin korostaa demokratiaa kehityksen merkittävänä tekijänä. Kehitystä voidaan tukea demokraattisesti, jolloin saadaan tutkimusten mukaan lukuisia hyötyjä. Hyötyjä, jotka ovat kirjoittajien mukaan ”hiljaisia menestystarinoita”. 

Apu on aina poliittista 

Kehitysyhteistyössä voikin edelleen törmätä illuusioon avun neutraaliuudesta ja epäpoliittisuudesta. Politiikan tehokkuus riippuu paitsi siitä, mitkä politiikkatoimet valitaan, myös siitä, miten ne valitaan ja toteutetaan. Vallan jakautuminen – vallan epäsymmetria – vaikuttaa politiikkatoimien tehokkuuteen. Kehitysyhteistyössä onkin ollut helpompaa puhua hyvästä hallinnosta, joka on luonteeltaan teknisempää ja vähemmän poliittisesti latautunutta.  

Hyvä hallinto -ajattelua on kritisoitu siitä, että se ikään kuin epäpolitisoi avun ehdollistamisen poliittisesti vähemmän värittyneellä hyvän hallinnon käsitteen avulla.  

Demokraattisten instituutioiden, kuten parlamenttien, kanssa toimiminen on perusteltua. On myös tärkeää tukea maan kehityksen kannalta merkittäviä instituutioita, kuten poliittisia puolueita demokraattisemmiksi ja inklusiivisemmiksi.  Vain inklusiivisesti toimivat demokraattiset instituutiot, kuten puolueet ja parlamentit, voivat aktiivisesti kuunnella ja toteuttaa ihmisten tarpeita. Tähän työhön ne tarvitsevat tukea.

Kehitysyhteistyöhankkeet ja -ohjelmat, jotka luokitellaan löyhästi hyvän hallinnon tukemisen alle, muodostavat erittäin suuren osan avunantajien apubudjeteista. Demokratia on kuitenkin poliittisempi käsite kuin hyvä hallinto ja vaatii myös laajan poliittisten voimasuhteiden analyysin. Vain tuntemalla ja tutkimalla maan valtasuhteita, tekemällä riittävää poliittista analyysia sekä osallistamalla monipuoluepohjaisesti erilaisia toimijoita saadaan aikaan kestäviä kehitystuloksia. Demokraattisen hallinnon tuen toivoisikin tulevan valtavirraksi hyvän hallinnon sijaan, sillä hyvä hallinto ei ole sama asia kuin demokraattinen hallinto. On kehitystulosten takia olennaista, että järjestöt, ulkoasianhallinto ja hallitustenväliset toimijat alkavat tukemaan demokraattista hallintoa.