Ilmastopolitiikka eteni uudella tavalla hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n julkaistua syksyllä 2018 hälyttävän 1,5 asteen raportin ja nuorten aloitettua Greta Thunbergin johdolla Fridays for Future -ilmastoprotestit. Vaikka viimeisen vuoden ajan koronapandemia on vienyt leijonanosan huomiosta niin mediassa kuin parlamenteissa, on ilmastopolitiikassa tapahtunut samaan aikaan paljon.
Monet maat ovat muokanneet ilmastotavoitteitaan. Paljon huomiota herätti Kiinan julistus pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Tätä julistusta on paitsi kiitelty, myös epäilty ja tulkittu yhtenä merkkinä Kiinan toiveesta nousta maailman johtavaksi suurvallaksi. Yksi arvuuttelun aihe on, mitä koronapandemian tehokkaasti selättäneen autoritaarisen Kiinan mahdollinen voittokulku ilmastomuutoksen hillitsemisessä tekisi demokratialle ja sen ”brändille” globaalisti.
Myös Suomen toimet ovat kansainvälisestikin merkittäviä siksi, että Suomen hiilineutraaliustavoite vuodeksi 2035 on maailman kunnianhimoisimpien joukossa. Esimerkiksi Ruotsi on ilmoittanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045, kun taas EU:lla, Yhdysvalloilla ja useilla muilla mailla tavoite on vuodessa 2050.
Puolueiden ilmastolinjauksia tehdään todeksi hallituksen ja eduskunnan päätöksissä, mutta ilmastopolitiikka levittyy monien muidenkin toimijoiden alueelle. Klikkaa ja TwiittaaKun massamielenosoitukset ovat siirtyneet monen muun elämänalueen ohella nettiin ja media keskittynyt koronaan, kuka ja missä muokkaa ilmastopolitiikkaa? Parlamentit ovat ilmastopolitiikassakin luonnollisia toimijoita, jotka valmistelevat ilmastolakeja, hyväksyvät budjetteja ja valvovat hallitusten ilmastotoimia. Puolueiden ilmastolinjauksia tehdään todeksi hallituksen ja eduskunnan päätöksissä, mutta ilmastopolitiikka levittyy monien muidenkin toimijoiden alueelle.
Oikeuslaitosten rooli nousee ilmastotoimissa
Viime aikoina on nähty oikeuslaitosten vaikutus ilmastotoimissa. Saksan ilmastopolitiikka sai huhtikuussa voimakkaan sysäyksen, kun maan perustuslakituomioistuin linjasi yllättäen, että maan nykyinen ilmastolainsäädäntö jättää liian suuren taakan nuorten sukupolvien harteille. Tuomioistuin totesi nykyisen ilmastolain olevan osin perustuslain vastainen ja uhkaavan pakottamaan nuorten vapauksien rajoittamiseen ensi vuosikymmenellä. Saksan hallitus ryhtyi nopeasti toimiin. Vain kaksi viikkoa myöhemmin se oli uudistanut ilmastolinjauksiaan, ja hiilineutraaliustavoitetta aikaistettiin viidellä vuodella vuoteen 2045. Parlamentin odotetaan äänestävän uudesta ilmastolakipaketista tämän vaalikauden aikana ennen syksyn vaaleja.
Muita vastaavia oikeustapauksia, joissa ilmastotoimiin haetaan tukea oikeuslaitoksilta, on vireillä useita ympäri maailman. Yksi eniten julkisuutta saaneista on kuuden portugalilaisen nuoren Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa nostama kanne, jossa nuoret katsovat riittämättömien ilmastotoimien loukkaavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamia ihmisoikeuksia.
Ilmastopolitiikan kansalaisraadit yleistyvät
Samaan aikaan ilmastopolitiikan konkretiaa on edistetty erilaisten deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian välineiden kuten kansalaisraatien kautta. Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin käynnistämä 150 kansalaisen ilmastoraati kokousti jopa kahdeksan kuukauden ajan, ja sitä pidettiin tutkimusten mukaan yleisesti legitiiminä. 70 % kansalaisista oli kuullut raadin suosituksista, ja enemmistö tuki kaikkia paitsi yhtä raadin ehdotuksista. Irlannissa parlamentin käynnistämä kansalaisraati on esittänyt maan ilmastolain terästämistä ja ilmaston nostamista maan politiikanteon ytimeen. Raati myös toi esille kansalaisten halun maksaa korkeampia ilmastoveroja.
Suomessa ympäristöministeriö myös perusti hiljattain ilmastotoimia arvioivan kansalaisraadin yhdessä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kanssa. Ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä on edustettuina politiikan, liike-elämän ja järjestömaailman johtoa mukaan lukien pääministeri, ja sen on asettanut valtioneuvosto. Kansalaisraadissa oli mukana 33 satunnaisotannan ja kiintiöinnin kautta valittua 18–80-vuotiasta suomalaista, ja se kokoontui kolmena päivänä huhtikuussa. Kansalaisraadin julkilausumassa peräänkuulutetaan mm. sitä, että uusista ilmastotoimista koituvat valtiolliset kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti eri sektoreiden kesken. Raati arvioi nykyisten ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta, mutta teki myös esimerkiksi ehdotuksen uudesta ”eko-kotitalousvähennyksestä” kotitalousvähennyksen rinnalle korvamerkityksi toimenpiteisiin, jotka parantavat kiinteistön energiatehokkuutta. Raadin toimi- ja vaikutusvaltaa suhteessa eduskuntaan ei ole Suomessa määritetty.
Vaikka demokraattisen päätöksenteon hitautta usein moititaan ilmastomuutoksen asettaman aikapaineen edessä, demokratiat tutkitusti tuottavat parempaa ilmastopolitiikkaa. Klikkaa ja TwiittaaPäättäjien toimia kohti hiilineutraaliutta ja hiilinegatiivisuutta kirittävät myös esimerkiksi ilmastolain mukaan asetettu eri tieteenaloja edustava Ilmastopaneeli, liike-elämää edustava Climate Leadership Council sekä useat ympäristöjärjestöt, joista paljon näkyvyyttä on saanut esimerkiksi katuja vallannut ja nälkälakkoja järjestänyt Elokapina.
Inklusiiviset demokratiat tuottavat parempaa ilmastopolitiikkaa
Kattava ja avoin keskustelu on olennainen tekijä tehokkaan ilmastopolitiikan toteuttamiseksi. V-Dem-tutkimuslaitoksen mukaan on selvää, että demokratiat tuottavat parempia ilmastositoumuksia. 10 % nousu V-Demin demokratiaindeksillä vastaa 3 % kohennusta Pariisin ilmastosopimuksen astetavoitteessa. Täysin autoritaaristen hallintojen ja täysien demokratioiden välinen ero sitoumusten kunnianhimossa on lähes 1,6 celsiusastetta. Valtioiden ilmastotoimintaa mittaavan Climate Performance Index 2020:n kymmenen kärkimaan joukossa on yhdeksän demokratiaa. Indeksi kattaa 57 valtiota sekä Euroopan Unionin, mikä vastaa 90 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Vaikka demokraattisen päätöksenteon hitautta usein moititaan ilmastomuutoksen asettaman aikapaineen edessä, demokratiat tutkitusti tuottavat parempaa ilmastopolitiikkaa. Lisäksi ilman demokratiaa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, ja juuri oikeuslaitokset ovat ottaneet yhä enemmän roolia ilmastopolitiikan kirittäjinä. Samoin inklusiivinen päätöksenteko on avainasemassa, jotta ilmastomuutokseen todella vastataan ajoissa ja tehokkaasti. Niissä maissa, joissa naisten osuus parlamentissa on korkealla, on myös ilmastopolitiikka kunnianhimoisempaa. Saman voisi olettaa pätevän myös kunnanvaltuustoissa.
Kuntien rooli merkittävä ilmastopolitiikassa
Kunnallisvaalien lähestyessä on tärkeää huomata, että merkittävää ilmastopolitiikkaa tehdään myös kunnissa. Suomen kunnat ovat valtiotakin kunnianhimoisempia. Pohjois-Pohjanmaan Iin kunta on kerännyt yhteydenottoja kansanväliseltä medialta onnistuttuaan vuonna 2020 tavoittamaan hiilineutraaliuuden. Myös Lahdessa ja Joensuussa hiilineutraaliuuden uskotaan olevan saavutettavissa vuoteen 2025 mennessä. Helsingin tavoite on linjassa kansallisen tavoitteen kanssa: hiilineutraalius vuonna 2035. Tampereella taas on tehty Suomen ensimmäinen kuntatason ilmastobudjetti. Kaksi kolmesta Suomen kunnasta on jo asettanut oman ilmastotavoitteensa ja toteutuessaan ne kattaisivat enemmän kuin puolet Suomen hiilineutraaliuuteen tarvittavista päästövähennyksistä. Kuntien merkitystä ilmastotalkoissa ei siis tule aliarvioida.
Lähteet:
Julkilausuma – Ilmastotoimia arvioiva kansalaisraati 27.4.2021.
V-Dem Institute (2021). Do Democracies Perform Better Combatting Climate Change?
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.