Viisi vuotta sitten osallistuin Demon matkalle Nepaliin. Viikon reissun tarkoituksena oli tutustuttaa suomalaiset nuorisopoliitikot kehitysyhteistyöprojekteihin, yhtenä näistä Demon ohjelma Nepalissa. Viikon aikana kaikki se, mitä näin ja koin, ja keskustelut, joita kävin paikallisten kanssa, tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Näin omin silmin, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta. Se voi muuttaa ihmisten elämän.
Demon tekemä yhteistyö nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa toi keskenään toraavat nuorisopoliitikot keskustelemaan yhteisistä kysymyksistä. Kuten siitä, että emopuolueet käyttivät nuorisojärjestöjä omina vallankumousarmeijoinaan mobilisoimaan lakkoja ja tiesulkuja. Poliittisista kysymyksistä ei ehkä edelleenkään oltu samaa mieltä, mutta Demon ansiosta eri puolueiden edustajat suostuivat keskustelemaan keskenään ja etsimään yhteisiä ratkaisuja. Tämä oli Nepalissa iso edistysaskel.
Demon tekemää hienoa työtä juhlistettiin syyskuun puolivälissä Demon 10-vuotisjuhlassa. Vuoropuhelu sovinnon välineenä -seminaarissa myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kiitti Demoa sen tekemästä työstä. Puheenvuoroa kuunnellessa minun mielessäni pyörivät kuitenkin Toivakan edustaman hallituksen päättämät kehitysyhteistyöleikkaukset. Hallitus leikkaa kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen rahoituksesta 43 prosenttia. Lisäksi avustusten hakukierroksia on peruttu, mikä tarkoittaa rahoituksen loppumista tykkänään joiltakin projekteilta. Monet järjestöt ovatkin joutuneet lopettamaan hankkeitaan nopeasti ja ilman siirtymäaikaa.
Leikkaukset ovat vaikuttaneet myös Demon työhön. Syyskuun alussa Demo ilmoitti lopettaneensa Nepalin-projektinsa rahoituksen puutteessa, vaikka nepalilaiset olisivat toivoneet yhteistyön jatkuvan. Tämä uutinen varjosti ainakin omaa juhlamieltäni. Kymmenvuotisjuhlan päivänä oli erityisen surullista huomata, kuinka suuressa ristiriidassa juhlapuheet ja käytännön teot kehitysyhteistyön suhteen ovat. Demon toiminnastaan saamat kehut lämmittivät mieltä kummasti vähemmän, kun järjestön mahdollisuudet jatkaa toimintaansa ovat samalla heikentyneet huomattavasti.
Hyvää työtä Demo on kuitenkin tehnyt. Seminaarin pääpuhuja Richard Youngs totesi, että demokratiatuki ei ole osoittautunut lainkaan niin helpoksi lajiksi kuin kymmenen vuotta sitten kuviteltiin. Demo on kuitenkin löytänyt toimivat tavat tukea demokratiaa. Olen samaa mieltä. Olen ollut Demon toiminnassa tavalla tai toisella mukana nyt viiden vuoden ajan, enkä ole kertaakaan nähnyt syytä tämän kyseenalaistamiseen.
Kehitysyhteistyön laadusta on viime vuosina käyty paljon julkista keskustelua. Varmasti hankkeiden laadussa ja vaikuttavuudessa on eroja. Kehitysyhteistyön leikkausten taustalla olevaa logiikkaa voisikin olla helpompi ymmärtää, jos leikkaukset toteutettaisiin jonkinlaisin laatukriteerein. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kaikilta leikataan yhtä paljon. Hyviä projekteja joudutaan lopettamaan siinä missä huonoja. Tämä ei varmasti paranna kehitysyhteistyön laatua. Päinvastoin se murentaa pohjaa jo saavutetuilta vaikutuksilta, kun projektien hallitun alasajon sijaan ne joudutaan lopettamaan kuin seinään.
Juhlaseminaarin päätöspuheenvuoron käyttänyt Demon puheenjohtaja kansanedustaja Heli Järvinen piti kehitysyhteistyön leikkauksia surullisina. Hän sanoi uskovansa, että Demon kaltaisille toimijoille on jatkossa yhä enemmän kysyntää. Toivottavasti niille on myös enemmän rahoitusta.
Joka tapauksessa työ paremman maailman puolesta jatkuu!
Merja Kähkönen
Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Krista Mikkosen avustaja ja pitkäaikainen Demo-aktiivi.
Kirjoittajan kuva: Heikki Tuuli