Suomi on yksi maailman parhaista maista. Kansainvälisissä vertailuissa olemme niittäneet menestystä monella elämän eri osa-alueella: olemme kärjessä niin tasa-arvossa, koulutuksessa, ympäristön puhtaudessa, kilpailukyvyssä, korruption vähyydessä, lehdistön vapaudessa, positiivisessa vaikutuksessamme muuhun maailmaan, ihmisten osaamisessa, onnellisuudessa kuin lapsiystävällisyydessämme. Toki Suomellakin on näillä alueilla vielä paljon tehtävää.
Jos sinulta kysyttäisiin, miksi Suomi toimii niin kuin toimii, mitä vastaisit? Kohtasin itse tämän kysymyksen, kun lähdin Demon edustajana kouluttamaan päättäjiä suomalaisesta yhteiskunnasta Tunisiaan – yhteen maailman nuorimmista demokratioista.
Historian saatossa kehittynyttä suomalaista yhteiskuntamallia ei voi sellaisenaan kopioida, mutta sen peruspilarit voi tunnistaa ja hyviä käytäntöjä lainata muualle. Suomalainen yhteiskunta ja toimiva demokratia perustuvat kokemukseni mukaan kolmeen kokonaisuuteen: päätöksenteon avoimuuteen, kansalaisten tasavertaiseen osallisuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Kaksi ensimmäistä ovat edellytyksiä jälkimmäiselle. Jotta yhteiskuntaan voi luottaa, on tiedettävä, mitä ympärillä tapahtuu ja oltava mahdollisuus vaikuttaa sen suuntaan.
Avoimuuden osalta Suomessa on käytössä ylevä perusoikeus, jota kutsutaan julkisuusperiaatteeksi. Se tarkoittaa, että meillä on kaiken päätöksenteon ja julkisen vallan käytön oltava julkista, ellei sitä ole erikseen laissa rajoitettu.
Julkisuusperiaate ilmenee pääasiassa kolmella tavalla: käsittelyn julkisuutena, asiakirjajulkisuutena ja tiedottamisena. Tämä takaa kansalaisten mahdollisuuden valvoa vallankäyttöä ja oikeuksiensa toteutumista sekä ottaa siihen täysimääräisesti osaa. Kuka tahansa voi halutessaan saada tiedot päätöksenteosta, seurata kokouksia, joissa päätökset tehdään ja kuulla viipymättä tehdyt päätökset. Valitettavasti tämä vallan hyvä periaate on kuitenkin maailmalla ennemmin poikkeus kuin sääntö.
Miika Tomi piti Tunisian politiikkakoulussa koulutuksen suomalaisen politiikan osallistavista käytännöistä Toukokuussa Kuva: CEMI
Tasavertainen osallistuminen on toinen yhteiskuntaamme kannatteleva käytäntö, josta suomalaisten on lupa olla ylpeitä. Vaalien välissä voi asioita edistää myös kuntalais-, kansalais- sekä eurooppalaisella kansalaisaloitteella ja näin nostaa asioita poliitikkojen tietoisuuteen ja päätettäväksi. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on hieno esimerkki tämän kansalaisoikeuden voimasta. Tämän lisäksi naisten ja nuorten osallisuuden tukeminen on yksi pienen maamme menestyksen salaisuuksia.
On hienoa, että meillä nuoria on lain mukaan kuultava kunnissa ja eri sukupuolten oltava edustettuina 40/60-säännön mukaisesti päätöksiä valmistelevissa lauta- ja valiokunnissa. Onneksi myös vapaaehtoista kuulemista tapahtuu. Esimerkiksi ollessaan ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä Alexander Stubb asetti nuorten laatimaan raportin EU:n tulevaisuudesta, jota myöhemmin hyödynnettiin osana hallituksen EU-selontekoa.
Kansanvalta on huonoimmillaan vain tapa selvittää ihmisten erimielisyydet ilman väkivaltaa ja parhaimmillaan ponnistus kohti koko kansakunnan yhteistä hyvinvointia. Yhteiset tavoitteet voivat kuitenkin syntyä vain luottamuksen voimasta. Luottamusta taas parhaiten lisäävät avoimuus ja se, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa maansa tulevaisuuteen. Siksi Suomella on paljon annettavaa maailmalle.
Miika Tomi
Kirjoittaja on Demon hallituksen jäsen (Kokoomus) ja lähdössä Fulbright -stipendiaattina Georgetownin yliopistoon Yhdysvaltoihin.