Kirjallisuus toimii porttina maailmoihin ja paikkoihin, joihin emme elävässä elämässä välttämättä koskaan pääse. Lukutaito tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa toisen ihmisen tunteisiin ja kokemusmaailmaan, erilaisiin tunnelmiin ja hetkiin.
Lukutaito on myös keskeistä demokratian toteutumiselle. Kansalaisten pitäisi pystyä arvioimaan poliittisia väitteitä, tunnistamaan harhaanjohtavaa tietoa ja muodostamaan oma näkemyksensä yhteisistä asioista. Tutkimusten mukaan lukemisella on selvä yhteys oppimiseen, ajattelutaitoon, empatian kehittymiseen, keskittymiskykyyn sekä kykyyn ymmärtää muiden ihmisten ajattelua.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että lukutaito on itsestäänselvyys. Viime vuosien kehitys kuitenkin osoittaa, ettei näin enää voi ajatella. Lukutaidon heikkeneminen ja eriytyminen näkyvät kouluissa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Huolestuttavaa on, että erot lukutaidossa ja lukemisessa kasvavat.
Suomalaisten lukeminen eriytyy
Lapset ja nuoret lukevat ikäluokka ikäluokalta vähemmän. Erityisesti pitkiä tekstejä luetaan ja kirjoitetaan vähemmän. Heikkojen lukijoiden määrä kasvaa samalla kun lukemisen harrastaminen ja kiinnostus lukemista kohtaan laskee.
Valtioneuvoston tuore selvitys vahvistaa jo pitkään tiedossa olleen suunnan: lukuhalun hiipuminen ja polarisaation vahvistuminen ajoittuvat yläkouluikään. Sukupuolten ero myönteisten, hyvin lukevien tyttöjen ja kielteisten, heikosti lukevien poikien välillä on valtava. Harmillisesti suomalaispoikien negatiivinen asenne korostuu vielä muitakin Pohjoismaita selvästi enemmän.
Kansalaisten pitäisi pystyä arvioimaan poliittisia väitteitä, tunnistamaan harhaanjohtavaa tietoa ja muodostamaan oma näkemyksensä yhteisistä asioista.
Huolestuttavaa on, että sosiologi Riie Heikkilän tutkimuksen mukaan on olemassa uusi, lukemiseen jopa uhmakkaasti suhtautuva ryhmä. He näkevät, että ”lukeminen ja sivistys on turhaa eliittikulttuuria”. Osa ryhmästä kyllä lukee, mutta rakentaa identiteettiään kirjojen ja kirjallisuuden vihaamisen pohjalle – kaikki kirjallisuus on heidän mielestään korkeakulttuuria. Näin kärjistynyt puhe lukemisesta on Suomessa uutta ja kertoo yhteiskunnan polarisaatiosta.
Heikosti lukevat yläkoululaiset pojat, lukemiseen vihamielisesti suhtautuva alakulttuuri ja äärioikeiston kasvu erityisesti nuorten miesten keskuudessa on huolestuttava yhdistelmä. Tämä alleviivaa lukutaidon merkitystä toimivan demokratian toteutumiselle.
Äänikirjat ovat “käteviä” mutta ne eivät vahvista lukutaitoa
Suomalaiset ovat siirtyneet pitkälti kuuntelemaan äänikirjoja. Kirjojen kuuntelulle lukemisen sijaan löytyy helpommin aikaa, kun samaan aikaan voi siivota tai puuhastella muuta hyödyllistä. Kirjojen lukemisella ja kuuntelemisella on kuitenkin suuri ero.
Lukiessa keskittyminen ja rauhoittuminen onnistuvat yleensä paremmin. Silloin kehittyvät myös lukunopeus ja eripituisten tekstimassojen käsittelykyky. Digilaitteiden on todettu haittaavan keskittymiskykyä yhä enenevissä määrin.
Yhteiskunta digitalisoituu koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Nyt nähdään kuitenkin, että älypuhelin lukuympäristönä on hälyisä ja olemme vaarassa menettää kyvyn työskennellä paneutuen ja pitkäjänteisesti, ellemme pidä aktiivisesti huolta paperikirjan lukemisesta.
Mitä tekoäly tekee kirjoitustaidolle?
Lukutaidon ohella julkiseen keskusteluun on nostettu hiljattain myös kirjoitustaito. Suomessa on merkkejä kirjoitustaidon heikkenemisestä lukutaidon heikkenemisen tavoin.
Tekoälyn käytön yleistyessä hyvän kirjoitustaidon opettelemiseksi ja ylläpitämiseksi joutuu kiinnittämään koko ajan enemmän huomiota. Tekoäly kirjoittaisi tämänkin blogin hetkessä. Siitä tulisi keskinkertainen ja täynnä ajatusviivoja. Sen myös luultavasti tunnistaisi tekoälyn kirjoittamaksi, mutta haittaisiko sekään, kun tekoälyn käytöstä on tullut niin normaalia ja sosiaalisesti hyväksyttävää ja siihen suorastaan kannustetaan töiden helpottamiseksi?
Olemme vaarassa menettää kyvyn työskennellä paneutuen ja pitkäjänteisesti, ellemme pidä aktiivisesti huolta paperikirjan lukemisesta.
Tekoälyä voi toki myös treenata ja opetella komentoja, joilla se kirjoittaa kiinnostavampaa ja “kirjoittajalle” omaleimaisempaa tekstiä. Tuleeko meistä parempia tekoälykomentojen kirjoittajia kuin itse tekstin kirjoittajia?
Kansanedustajanakin toiminut, kulttuurin moniottelija Jörn Donner, teki aikoinaan kaikille tutuksi lausuman “Lukeminen kannattaa aina”. Se pitää paikkansa tänäkin päivänä. Lukeminen on myös edellytys toimivalle demokratialle.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.