Sosialisaatio on prosessi, jossa lapsi kasvaa nuoruuden kautta aikuiseksi ja itsenäiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Hän omaksuu yhteiskunnan normeja, pohtii omia arvojaan, kartuttaa osaamistaan ja taitojaan eli etsii paikkaansa yhteiskunnassa. Prosessin voi katsoa olevan elinikäinen, mutta monet keskeiset peruskivet valetaan teini-iän ja 30 ikävuoden välisellä ajalla, johon osuu myös moni iso muutos elämässä.
Tähän liittyy myös julkisuudessa viime aikoina käyty keskustelu nuorten tulevaisuususkosta.
Uusi Nuorisobarometri kertoo, että nuorten positiivinen usko maailman tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2021. Myös positiivinen usko omaan tulevaisuuteen on selkeästi heikompaa vuoteen 2021 verrattuna, vaikka hienoista nousua vuodesta 2024 onkin tapahtunut.
Sitran ennakointikatsaus nuorten tulevaisuususkosta taas muistuttaa, että nuorten usko tulevaan ohjaa opintoihin, työuraan ja perheen perustamiseen liittyviä valintoja eli juuri niitä ratkaisuja, joista yhteiskunnan uudistumiskyky ja elinvoima pitkällä aikavälillä rakentuvat.
Miksi usko on sitten koetuksella?
Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato, maailmanpolitiikan murros, Suomen talouden tilanne ja työttömyys. Syitä on valtavasti. Maailman talousfoorumin (WEF) vuoden 2026 globaalissa riskiraportissa lyhyen tähtäimen riskeissä alle 30-vuotiaat pitivät merkittävimpänä disinformaation ja misinformaation kasvua. Pitkän aikavälin riskeissä korostuivat biodiversiteetin häviäminen ja ekosysteemin romahtaminen.
Nuorten usko tulevaan ohjaa opintoihin, työuraan ja perheen perustamiseen liittyviä valintoja eli juuri niitä ratkaisuja, joista yhteiskunnan uudistumiskyky ja elinvoima pitkällä aikavälillä rakentuvat.
Kyse on myös tiedosta ja tarinoista. Nuorille tärkeimmät uutis- ja poliittisen tiedon kanavat ovat yhä useammin sosiaalisen median alustoja, joiden sisältöä ei optimoida demokraattisen keskustelun vaan sitouttamisen ehdoilla. Sitran Algorithms and Democracy -selvityksen mukaan algoritmien arvaamattomuus heikentää käyttäjän hallinnan tunnetta: nuori ei voi luotettavasti ennakoida, miksi hän näkee, mitä näkee, eikä siten myöskään kunnolla hallita omaa informaatioympäristöään.
Maailma on myös yhä nopeampi, ja vaatimukset tiedon hallintaan ovat merkittävästi suurempia kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
Mikä vastaukseksi?
Nuorten kokemia negatiivisia tunteita, kuten epätoivoa, vihaa ja pettymystä, ei pidä yrittää vain rauhoitella tai etenkään väheksyä.
Lähtökohdan pitää olla aidosti nuorissa ja heidän toimijuutensa vahvistamisessa. Yhä useampi nuori tarvitaan kriisien ratkaisijaksi. Kun nuorille annetaan toimijuutta, myös sietokyky epävarmuudelle kasvaa, kun oma osaaminen vahvistuu ja nuori ymmärtää, että demokratiassa keskeistä on järjestelmään vaikuttaminen sen sisältä käsin. Me kaikki rakennamme sitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme demokratiasta. Kyse ei ole järjestelmästä, joka on annettu, vaan yhdessä rakennetusta ja jatkuvasti uusiutuvasta kokonaisuudesta.
Kun nuorille annetaan toimijuutta, myös sietokyky epävarmuudelle kasvaa.
Nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisessa tarvitaan aktiivista ja vahvaa parlamentaarista yhteistyötä. Lapsi- ja nuorisovaikutusten arvioinnin ja nuorten toimijuuden vahvistamisen on oltava strategiatasolla mukana kaikessa politiikanteossa.
Miten toimijuutta rakennetaan?
Suomessa on ollut perinteisesti vahva vapaaehtoissektori. Sitran Megatrendit 2026 -raportti korostaa, että demokratian elinvoima ei riipu vain instituutioista ja vaaleista, vaan myös aktiivisesta kansalaispanoksesta puolueissa, kansalaisjärjestöissä, urheiluseuroissa ja muissa yhteistä hyvää tekevissä kokonaisuuksissa.
Kansalaisuus on yhteistoimintaa, kompromisseja, vastuun jakamista ja kykyä tehdä yhdessä jotain sellaista, mihin yksin ei pysty. Kansalaisjärjestöt rakentavat toimijuusosaamista ja yhdenvertaistavat erilaisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Erilaiset järjestöt ovat keskeisiä rakenteita sille, että tunne muuttuu toiminnaksi. Tämän takia niiden toimintaedellytyksistä on tärkeä pitää kiinni.
Kun on lapsuudessa ja nuoruudessa päässyt osallistumaan, on työkaluja nähdä väyliä vaikuttaa myös silloin, kun tuntuu, että maailma kulkee väärään suuntaan.
Esimerkiksi Demo Finlandin poliittisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille järjestämä Demokratia-akatemia on hyvä esimerkki tämänkaltaisesta toiminnasta.
Samoin kuin vesi löytää aina tiensä, niin löytävät myös ihmiset, joilla on työkalut aktiiviseen toimijuuteen.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.