Mosambikilaiset kansanedustajat hakevat Suomesta tärkeää oppia: miten ohjata maan rikkaista luonnonvaroista saadut tulot köyhyyden vähentämiseen?
Mosambik on maailman köyhimpiä maita, josta kansainväliset yhtiöt ovat löytäneet runsaita maakaasuesiintymiä. Tähän mennessä löydöistä ei vielä ole syntynyt uusia työpaikkoja tai tasa-arvoista talouskasvua, mutta merkittäviä tuloja odotetaan seuraavien vuosikymmenten aikana.
Eduskunnassa kansanedustajat jakoivat parhaita käytäntöjä luonnonvarasektorin hallintaan. Kuvassa kansanedustajat Susanna Huovinen (sd) ja Mikko Kärnä (kesk). Kuva: Hanne Lyytikkä
Ympäristövaliokunnan jäsenten vierailu liittyy Demon yhdessä hollantilaisen Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) -järjestön ja mosambikilaisen demokratiatukijärjestön IMD:n (Instituto para Democracia Multipartidária) kanssa toteuttamaan ulkoministeriön rahoittamaan hankkeeseen. Se antaa Mosambikin parlamentille ja aluehallinnoille eväitä hallita maansa luonnonvaroja oikeudenmukaisesti.
Suomessa mosambikilaiset tutustuivat Demon vieraina viikon ajan kaivostoimintaan ja metsänhoitoon, lainsäätäjien työhön sekä suomalaisten puolueiden väliseen yhteistyöhön. Suomalaisesta yhteiskunnasta ja kansanedustajilta saatu oppi avaa uusia näkökulmia omaan lainsäädäntötyöhön ja tehtävään hallituksen toimien valvojana.
Puolueiden välinen yhteistyö yllätti
Parlamentin naisverkostoa johtava Francisca Tomas Domingos kertoo saaneensa Suomesta paljon vietävää. Suurimman vaikutuksen häneen teki julkisen hallinnon ja lainsäädännön avoimuus.
18 vuotta kansanedustajana ollut Francisca Tomas Domingos kaipaa lisää naisia päättäjiksi. ”Mosambikissa kaivostoiminnassa ei ole mukana yhtään naista ja parlamentissa meitä on liian vähän. Odotan tähän muutosta tyttöjen koulunkäynnin parantuessa.” Kuva: Outi Einola-Head
”Opin paljon siitä, miten avoimesti kaivostoimintaan liittyvät maksut kerätään, miten verotus toimii ja miten maa voidaan elvyttää uuteen käyttöön kaivostoiminnan jälkeen. On ollut hienoa nähdä, että täällä hallitus ja kansalaisjärjestöt pystyvät yhteistyöhön ja järjestöjen ääntä kuullaan lainsäädännössä. ”
Suomen monipuoluejärjestelmää hän pitää mielenkiintoisena.
”Tärkeissä asioissa yhteistyö näyttää toimivan yli puoluerajojen. Ehkä tässä on jopa yksi syy Suomen menestykseen.”
Mosambikilaiset tapasivat eduskunnan naisverkoston jäseniä. Kuvassa kansanaedustajat Sari Tanus (kd), Sari Raassina (kok) ja Krista Mikkonen (vihr.). Kuva: Jonna Haapanen
Tomasin mukaan kaivostoiminnan aloittaminen herättää alueen asukkaissa monia huolia, joita yritetään ratkoa yhdessä. Kaivosten ympäristövaikutukset huolettavat ihmisiä. Suurin uhka kohdistuu vesistöihin, ja monet joet ovat jo saastuneet.
Puoli vuotta jatkunut hanke on parantanut yhteyksiä kansallisen ja alueellisen tason päättäjien välillä, ja alueiden edustajat olleet yhteydessä parlamentin lainsäätäjiin. Lainsäätäjät ovat saaneet enemmän tietoa kaivannaisteollisuudesta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten elinoloihin.
Rakentava vuoropuhelu on erityisen tärkeää Mosambikin kärjistyneessä poliittisessa tilanteessa. Alueellisissa parlamenteissa on puhuttu siitä, mitä luonnonvaroja ohjaava lainsäädäntö tarkoittaa kyseisen alueen ja sen asukkaiden näkökulmasta. Kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten ihmisten ääntä kuullaan, jotta luonnonvarojen hyödyt saadaan jaettua oikeudenmukaisesti.
”Suomi kehittyi, koska arvosti koulutusta. Koulutus on myös Mosambikin ainoa uusiutuva luonnonvara, johon meidän on sijoitettava”, kansanedustaja Jaime Neto sanoo. Kuva: Outi Einola-Head
Työnsaanti vaatii ammattitaitoa
”Yritämme ympäristövaliokunnassa ottaa ihmisten huolenaiheet huomioon. Ihmiset ottavat meihin yhteyttä ja menemme mahdollisuuksien mukaan tapaamaan heitä, tutustumaan ongelmin ja ratkomaan niitä yhdessä. Esimerkiksi hiilikaivosten ympäristöasioista on tullut paljon valituksia, Jotkut isommat asiat nostamme koko parlamentin käsittelyyn”, valiokunnan varapuheenjohtaja Jaime Neto sanoo.
Huolet ovat hyvin konkreettisia. Ihmiset joudutaan siirtämään ja asuttamaan uudelleen kaivoksen alta, he tarvitsevat asuntoja, kouluja, terveysasemia, viljelymaata ja työpaikkoja.
”Vaikka uusi koti yritetään etsiä mahdollisimman läheltä entisiä asuinpaikkoja, tämä ei aina onnistu. Kaivosyhtiöt ovat vastuussa uusien asuntojen rakentamisesta, mutta jokainen perhe saa vain yhden uuden kodin, ja vaimoja saattaa olla useita. Kansainväliset kaivosyhtiöt myös välttelevät vastuutaan ihmisten työllistämisessä. Yhtiön on helppo torjua työnhakija puutteellisen koulutuksen vuoksi, siksi koulutuksen parantaminen on kaikkien tärkeintä” Neto sanoo.
Suomesta hän veisi avoimuuden lisäksi mukanaan ainakin metsänhoidon osaamista.
”Mosambikissa kuka tahansa voi saada luvan hakata metsät eikä uusien taimien istutusta vaadita. Tämä ja laittomat hakkuut on saatava kuriin. Mosambikin luonnonvarat kuuluvat mosambikilaisille.”
Teksti: Outi Einola-Head / ulkoministeriö
Juttu on julkaistu alunperin ulkoministeriön sivustolla.