Naisten ääni pitää saada paremmin kuuluviin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa, joiden ytimessä on kehityspolitiikka. Juuri tästä syystä Demo ry ja ulkoministeriö järjestivät Demokratia-akatemia -koulutuskokonaisuuden eduskuntapuolueiden naisjärjestöjen edustajille. Marraskuun alussa järjestetty kaksipäiväinen koulutuskokonaisuus kokosi yhteen 22 edustajaa eri naisjärjestöistä.
Demokratia-akatemia kokosi yhteen edustajat Kokoomusnaisista, Vihreistä Naisista, Vasemmistonaisista, Keskustanaisista, Demarinaisista, Svenska Kvinnoförbundetista, Perussuomalaisista Naisista ja KD Naisista. Kuva: Paula Mitchell
Demokratia-akatemian tavoite oli syventää osallistujien ymmärrystä kehityspolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydestä ja sitä kautta vahvistaa naispoliitikoiden ääntä ja roolia erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Demokratia-akatemia nosti esiin demokratian roolia kehitys- ja turvallisuuspolitiikassa ja demokratian merkitystä konfliktiherkässä maailmantilanteessa.
Naispoliitikkojen äänen ja roolin vahvistaminen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on ajankohtainen aihe, sillä naispoliitikkojen määrä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtoasemissa on hyvin vaatimaton. Inter-Parliamentary Unionin (IPU) viimeisimpien tilastojen mukaan ministerinsalkut ovat vielä tänäkin päivänä jakautuneet sukupuolittuneesti. Vuonna 2017 maailmassa oli esimerkiksi yhteensä 102 naispuolista sosiaaliministeriä, kun taas puolustusministerin asemassa toimi vain 15 naista. Tilanne ei näytä ruusuiselta tasa-arvon mallimaassa Suomessakaan, jossa on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vain yksi naisulkoministeri ja kaksi naispuolustusministeriä. Myös valiokuntapaikat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita, sillä tälläkin hetkellä esimerkiksi ulkoasianvaliokunnassa on huomattava miesenemmistö samalla kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa suhdeluku on täysin päinvastainen.
Ulkoministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari puhui demokratiatuen tärkeydestä Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa. Kuva: Paula Mitchell
Demokratia-akatemia sisälsi monipuolisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, joissa käsiteltiin muun muassa suomalaisten naispoliitikkojen kokemuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä sekä ajankohtaisia turvallisuuskysymyksiä meiltä ja maailmalta. Mukana oli useita ulkoministeriön edustajia, kuten ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari, joka tarjosi näkökulmia demokratiatuesta osana Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa. Lisäksi osallistujat saivat sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmelta lisätietoa Suomen sisäisen turvallisuuden ajankohtaisista haasteista.
Naiskysymys olennainen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Akateemisen tutkimuksen näkökulmaa edusti dosentti Marjaana Jauholan interaktiivinen puheenvuoro turvallisuuspolitiikan sukupuolittuneisuudesta. Jauhola tunnetaan feministisen ulkopolitiikan puolestapuhujana ja hän on tutkimuksissaan ottanut kantaa myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus”.
Jauhola aloitti puheenvuoronsa käsittelemällä turvallisuuspolitiikan sukupuolittuneisuutta oman tutkijakokemuksensa kautta. Koska suomalaisen turvallisuustutkimuksen kenttä on hyvin miesvoittoinen, ei feministisen turvallisuustutkimuksen tekijälle ole ollut tällä kentällä kovinkaan paljoa tilaa.
”Feminismin ja turvallisuuspolitiikan yhdistäminen on ollut haastavaa myös siitä syystä, että feminismi on paikoittain koettu jopa turvallisuusuhkana itsessään. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, miten feminismin näkeminen uhkakuvana ei ole lainkaan uusi ilmiö, vaan kyse on ”uusvanhasta” uhasta, joka nostetaan aika ajoin esille eri konteksteissa”, totesi Jauhola.
Dosentti Marjaana Jauhola haastoi yleisöä pohtimaan sitä, kenen agendaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ajetaan. Kuva: Paula Mitchell
Oman tutkimuksensa kautta Jauhola on havainnut sen, miten sukupuolisensitiivisen retoriikan omaksuminen ja esimerkiksi sukupuoli-termin käyttäminen voidaan myös joissain tilanteissa nähdä uhkana. Englanninkielisen sukupuoleen viittaavan ”gender” -termin valtavirtaistumisen on haastanut perinteisen tavan eristää naisten oikeudet ja naisia koskevat aiheet omaksi asiakysymyksekseen.
”Pelkästään naisten oikeuksista ja osallistumisesta puhuminen on mahdollistanut sen, että naiskysymyksiä on voitu käsitellä erillisenä ja rajattuna ulko- ja turvallisuuspoliittisena asiakysymyksenä, kuten pyrkimyksinä vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.”
Tasa-arvo ei tapahdu itsestään
Puheenvuorossaan Jauhola peräänkuulutti feminististen lähestymistapojen tärkeää merkitystä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskusteltaessa.
”Feministisen lähestymistavan avulla sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen voidaan kiinnittää paremmin huomiota ja kehittää samalla kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa on vuodesta 2015 alkaen toteutettu feminististä ulkopolitiikkaa, minkä avulla Ruotsi edistää naisten aseman paranemista ulkopolitiikan eri osa-alueilla.”
Jauhola myös muistutti, että naisten oikeuksien ja osallistumisen turvaamiseen tarvitaan todellista ja laaja-alaista panostusta, sillä tasa-arvo ei tapahdu ilmaiseksi taikka itsestään. Puheenvuoronsa lopuksi Jauhola kannusti osallistujia pohtimaan sitä, keiden tavoitteita Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan avulla ajetaan.
”Olisi hyvä pysähtyä miettimään sitä, keiden ääni ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuluu, keiden agendaa ja hyötyä tavoitellaan sekä kuka määrittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet.”
Katseet kannattaa kääntää myös valiokuntien ja ministerinsalkkujen sukupuolittuneeseen jakautumiseen ja siihen, miten nykyinen asetelma, jossa tietyt politiikan alat ovat leimautuneet nais- tai miesvaltaisiksi, saataisiin purettua.
Lue lisää Demon tekemästä työstä naisten osallisuuden lisäämiseksi täältä.
Teksti: Pinja Front