Kansainvälistä demokratiapäivää juhlistettiin muutama päivä ennakkoon torstaina 13.9. Pikkuparlamentin auditoriossa. Eduskunnan ja Demon yhteistyössä järjestämä, jo perinteeksi muodostunut seminaari keräsi satakunta kiinnostunutta kuulijaa.  

Tänä vuonna Parlamenttienvälisen liiton (IPU) päätöksestä demokratiapäivää vietettiin parlamentaarisen valvonnan (oversight) teeman alla. Hallituksen valvonta on yksi parlamenttien perustehtävistä. Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti ja valvonta on elintärkeä osa demokratiaa. Aikana, jolloin demokraattiset instituutiot ja kansalaiset ovat etääntyneet toisistaan parlamenttien rooli hallitusten vahtikoirina korostuu entisestään. 

Seminaarin avasi eduskunnan toinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), joka puheessaan pohti demokratian tilaa ja poliittisen kentän muutoksia. Demokratian tulevaisuuden pelastamiseksi varapuhemies kehotti kääntämään katseen kohti kansalaisyhteiskuntaa ja sen toimijoita ja painotti kansalaisten osallistumisen tärkeyttä.  

”Erityisen tärkeää on, että kansalaisyhteiskunnan kautta ihmiset voivat osallistua eri tavoin itseään, yhteisöön ja koko yhteiskuntaa koskettaviin, heille tärkeisiin asioihin. ” 

Päivi Räsänen, eduskunta, kansanedustaja, demokratia, demokratiapäivä
Demon hallituksen puheenjohtaja Päivi Räsänen toi tervehdyksensä Kansainvälisen demokratiapäivän seminaariin. Kuva: Paula Mitchell

Samoilla linjoilla oli myös Demon hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen. Puheenvuorossaan Räsänen peräänkuulutti demokratian puolustajia, niin yksilöitä, yhteisöjä kuin vahvoja parlamentteja, jotka pitävät hallitukset vastuullisena. 

”Demokratia tarvitsee äänekkäitä puolustajia, ehkä enemmän kuin koskaan. Silloin kun demokratiaa pidetään itsestäänselvyytenä, se alkaa murentua.” 

Kansanedustajat parlamentaarisen valvonnan keskiössä 

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen juontamassa keskustelussa kansanedustajat Silvia Modig (vas.), Sirpa Paatero (sd.), Tiina Elovaara (sin.), Anders Adlercreutz (r.), Sari Tanus (kd.), Aila Paloniemi (kesk.), Saara-Sofia Siren (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Satu Hassi (vihr.) pohtivat parlamentaarista valvontaa eri näkökulmista. 

Osallistujien mielestä Suomen eduskunnassa yksittäisellä kansanedustajalla on yleisesti ottaen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja toteuttaa omaa rooliaan hallituksensa valvonnassa. Kokoomuksen Saara-Sofia Sirenin mukaan yhteistyö kansanedustajien kesken ja yli puoluerajojen myös lisää vaikutusmahdollisuuksia.  

”Omia vaikutusmahdollisuuksia voi parantaa, jos kykenee yhteistyöhön muiden kanssa ja etenkin eri puolueiden jäsenten kanssa. Vaikka matkan varrella tulee turhautumisia, on siellä myös onnistumisia ja omilla avauksilla voi vaikuttaa lopputulokseen.” 

Kristillisdemokraattien Sari Tanus kuitenkin totesi, että vaikka vaikutusmahdollisuuksia on, saattaa etenkin uusilla kansanedustajilla olla haasteita toteuttaa omaa rooliaan hallituksen valvonnassa.  

”Peräänkuuluttaisin kansanedustajasukupolvien välistä vuorovaikutusta. Vanhemmilla ja kokeneemmilla edustajilla on mahdollisuus sparrata nuorempiaan, ja sitä kautta auttaa heitä vaikuttamaan tehokkaammin”. 

Vihreiden Satu Hassi puolestaan painotti, että eri taustoista tulevat erilaiset kansanedustajat tuovat omia näkemyksiään päätöksentekoon ja nosti esiin naisten osallisuuden vaikeudet suomalaisessa politiikanteossa.  

”Saunasopiminen on suomalaisen politiikan piirre, ja siitä naiset ovat ulkopuolella. Päätöksenteon tulee olla reilua ja kaikkien siinä mukana.”  

Politiikka tarvitsee arvonpalautustalkoot 

Keskustelussa käsiteltiin myös puolueiden pienenevää roolia ja sitä, onko valta keskittynyt liian pienille ryhmittymille. Panelistit jakoivat huolen puolueiden tulevaisuudesta ja siitä että puolueiden toiminta ei enää kiinnosta samoin kuin ennen.  

Vasemmistoliiton Silvia Modig painotti, että puolueet kuitenkin tarjoavat kollektiivin, joka yhdessä pystyy vaikuttamaan ja siksi niiden rooli on erittäin tärkeä.  

”Puolueiden tulee uudistua. Nuoria ei vanhalta näyttävä politiikka kiinnosta, heitä kiinnostaa teemat ja arvot. Puolueiden olisi tärkeä joustaa, jotta nuorille olisi paikkoja joihin tulla mukaan.” 

RKP:n Anders Adlercreutz kommentoi Suomen ja Ruotsin äänestysaktiivisuutta ja totesi, että puolueiden asema ja uskottavuus vaikuttavat suoraan vaaliuurnille lähtevien määrään.   

“Ruotsissa puolueet ovat sitoutuneita ohjelmiinsa, mutta sallivat yksilöiden räväköitäkin ulostuloja, ja ihmiset äänestävät. Puolueiden tehtävä taustaorganisaationa on erittäin tärkeä ja mahdollistavat pitkäjänteisen päätöksenteon, vaikka kansanedustajat ovatkin niitä äänitorvia.”  

Kansanedustajat, eduskunta, demokratia, paneeli, keskustelu,
Eduskuntapuolueiden edustajat keskustelivat parlamentaarisesta valvonnasta. Kuva: Paula Mitchell

Läpinäkyvä päätöksenteko kansalaisten luottamuksen ylläpitäjä 

Parlamentin näkökulmasta keskustelussa nousivat esiin perustuslakituomioistuimen puuttuminen ja päätöksenteon, esimerkiksi hallitusneuvotteluiden, läpinäkyvyys.  

SDP:n Sirpa Paateron mielestä päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, mutta koko prosessia on mahdoton näyttää suurelle yleisölle.  

”Neuvotteluja käydään yhtä aikaa monissa eri paikoissa ja monesta eri asiasta, joten kaikkia niitä ei voi mitenkään tuoda kaikelle kansalle tiettäväksi. Ennemmin pitäisi kiinnittää huomiota esimerkiksi lobbareiden vaikutukseen neuvotteluissa ja siihen, että tilanteen muuttuessa hallitusohjelmaa voitaisiin arvioida kesken kauden.”  

Myös Sinisen Tulevaisuuden Tiina Elovaaran mielestä tasapainottelu läpinäkyvyyden ja neuvottelurauhan takaamisen välillä on haastavaa. Hän totesi myös, että parlamentilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi hallitusneuvotteluissa.  

”Eduskuntaryhmien rooli ei ole tarpeeksi vahva neuvotteluissa. Virkamiehillä ja erityisavustajilla on suhteessa enemmän valtaa kuin kansanedustajilla, ja näin sen ei tulisi olla.” 

Keskustelu erillisen perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta jakoi edustajien mielipiteitä. Perussuomalaisten Ville Tavion mielestä erillinen perustuslakituomistuin olisi tarpeellinen.   

”Yleensä järjestelmäämme kehutaan, mutta olen sitä mieltä, että erillistä perustuslakituomioistuinta kannattaisi harkita, sillä nykyisellään valiokunnan jäsenet voivat olla jäävejä tulkitsemaan lakia.” 

Keskustan Aila Paloniemi puolestaan totesi, että puolueet ovat yhdessä sopineet miten järjestelmä toimii.  

”Perustuslakivaliokunnan täytyy säilyttää asemansa puolueiden yläpuolella, mutta ehkä siellä tulisi olla laajempi kirjo puolueiden edustajia.” 

Seminaarissa kuultiin myös demokratiaterveiset Demon kumppanijärjestön IMD:n toiminnanjohtajalta Hermenegildo Mulhovolta Mosambikista. Puheenvuorossaan Mulhovo esitteli parlamentaarisen valvonnan tärkeyttä Mosambikin luonnovarojen demokraattisen hallinnon kannalta.

Työ demokratian eteen ei lopu

Tilaisuus päättyi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) puheeseen. Ministeri Virolainen summasi demokratiatuen merkitystä Suomen ulkopolitiikalle, ja totesi, että vaikka demokratiaa ei voi viedä Suomesta muualle, sitä voi ja tulee tukea. 

”Ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajien suojelun ja tuen merkitys diplomatiassamme on vahvistunut. Demokratian tukeminen on erityisen tärkeää yhteiskuntien siirtymävaiheissa. On hyvä todeta, että kehitysyhteistyöhankkeiden toimialoista riippumatta kaiken toiminnan tavoitteena on, ainakin välillisesti, että demokratia voi kehittyä” 

Kehitysministeri, ulkomaankauppaministeri, kehitys, demokratia, Demo Finland.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen päätti seminaarin pyyntöön jatkaa keskustelua suomalaisen demokratiatuen kehittämiseksi ja uusiin demokratiahaasteisiin vastaamiseksi. Kuva: Paula Mitchell

Löydät ministeri Virolaisen puheen kokonaisuudessaan täältä. Demon työhön ja demokratiatukeen voit tutustua tarkemmin täällä.