Demon “Diktaattori vai demokraatti” -paneelikeskustelu veti helteisen Porin Eetunaukion täpötäyteen kiinnostuneita kuulijoita. Toimittaja Kirsi Heikelin luotsaamassa keskustelussa demokratian tilaa ja tulevaisuutta pui suomalaisen politiikan kärkikaarti, puheenjohtajat Sari Essayah (kd.),Li Andersson (vas.), Sampo Terho (sin.), Anna-Maja Henriksson (r.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Touko Aalto (vihr.) sekä 2. varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.), ministeri Annika Saarikko (kesk.) ja kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok.)

Diktaattori vai demokraatti, paneelikeskustelu, puolueet, puheenjohtajat, SuomiAreena, Demo, demokratia
Eetunaukion lavalla käyty “Diktaattori vai demokraatti” -paneeli veti yleisöä helteestä huolimatta.

Diktaattori ratsastaa valtaan turvattomuudella ja tyhjillä vaalilupauksilla

Human Rights Foundationin tutkimuksen mukaan 94 maailman maassa eletään diktatuurissa, tai epädemokraattisissa olosuhteissa, joita voi verrata diktatuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että 53 prosenttia maapallon väestöstä elää valtioissa, joiden johdossa on joko vaaleilla valittu tai muita reittejä valtaan päässyt itsevaltias. Mikä äänestäjiä oikein itsevaltiaissa viehättää?

Panelistien mielestä lisääntynyt turvattomuuden tunne tekee ihmisistä alttiimpia uskomaan despoottien vaalilupauksiin.

“Maissa, joissa autoritäärisiä johtajia äänestetään, ei tunneta todellista demokratiaa. Vakiintuneissa demokratioissa taas demokratia otetaan itsestäänselvyytenä, jolloin houkutus on suuri äänestää sitä, joka lupaa enemmän kuin muut. Ajatellaan, että tässä johtajassa on vastaus minun ahdinkooni”, totesi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Samalla linjalla oli sinisten puheejohtaja Sampo Terho, jonka mukaan yleinen poliittinen hämmennys ajaa siihen että äänet annetaan autoritäärisille, vahvoilta vaikuttaville johtajille.

“Hätääntymistä haluan toppuutella, koska niin kauan, kun johtajat valitaan vaaleilla, ei olla pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, jossa johtajat valitsevat itse itsensä”, Terho jatkoi.

Diktaattori vai demokraatti, paneelikeskustelu, puolueet, puheenjohtajat, SuomiAreena, Demo, demokratia
Puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Sampo Terho (sin.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) Demon “Diktaattori vai demokraatti” -paneelissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan painotti, että vaaleilla ihmiset saavat valtaan juuri sellaisia johtajia kuin ovat halunneet, myös ei-liberaaleja.

”Oleellista demokratiassa on se, valitseeko kansa päättäjät vapaissa vaaleissa ja voidaanko heidät tarvittaessa vaihtaa”, hän kiteytti.

Länsimaiden lopetettava hurskastelu ja tuettava demokratiaa

Äänestyskäyttäytymisen lisäksi paneelissa pohdittiin globaalin yhteisön ja Suomen poliittista tahtoa demokratian tukemiseen maissa, joissa se on haurasta tai uhattuna. Onko länsimaiden toiminta kaksinaismoralistista, kun puhutaan esimerkiksi asekaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä diktatuurien kanssa?

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan vastaus on lyhyt ja ytimekäs kyllä.

“Ulkopolitiikkaamme yksi painopistealue on naisten ja tyttöjen oikeudet. Silti asekauppaa käydään esimerkiksi Saudi-Arabian ja ihmisoikeuksia polkevien Turkin ja Israelin kanssa. Nämä ovat poliittisia päätöksiä, jotka on nostettava poliittiseen keskusteluun. Asekaupan osalta Suomi voi vaikuttaa asioihin”, hän summasi.

Samoilla linjoilla oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, jonka mukaan vakauden varjolla ei saa ohittaa ihmisoikeuksia.

”Länsimaat eivät saa olla liian hurskaita tässä asiassa. Ne ovat tehneet ratkaisuja, joissa ihmisoikeudet ja demokratia on jätetty huomiotta kehittyvissä maissa eikä kansalaisyhteiskuntaa ole tuettu”, hän sanoi.

Diktaattori vai demokraatti, paneelikeskustelu, puolueet, puheenjohtajat, SuomiAreena, Demo, demokratia
Puheejohtajat Touko Aalto (vihr.) ja Jussi Halla-aho (ps.) sekä kansanedustaja Saara-Sofia Siren keskustelivat länsimaiden roolista demokratian tukemisessa Kirsi Heikelin johdolla.

Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aallon mielestä Suomen tulee puolustaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä ja joka päivä.

“Tästä voisi kysyä, että jos myymme arvomme, mitä jää jäljelle? Arvoperustaisuus on meidän tuki ja turva pienenä maana, mutta meillä on myös oltava liittymäpinta esimerkiksi Euroopan Unioniin. Muuten suurvallat neuvottelevat asioista meidän päidemme yli”, hän summasi.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Saara-Siren oli vahvasti sitä mieltä, että Suomen tulee ylläpitää yhteyksiä vaikuttamista varten, mutta taloudelliset syyt eivät voi painaa vaakakupissa enemmän kuin demokratia ja ihmisoikeudet.

”Me emme voi olla tällaisissa kysymyksissä harmaalla alueella – esimerkiksi viennin tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa ihmisoikeusperustaisuuden kanssa”, hän linjasi.

Puolueillakin peiliinkatsomisen paikka

Demokratia ja oikeusvaltioperiaatteet ovat vaikeuksissa myös Euroopan sisällä, ja paneelissa pohdittiinkin voisiko esimerkiksi Unkarin tai Puolan kehityskulku tapahtua myös Suomessa. Panelistien mielestä huoli demokratian tilasta on aiheellinen myös Pohjoismaissa ja puolueilla on iso rooli korjausliikkeen tekemisessä – myös Suomessa.

”Tämä puolueille itsetutkiskelun paikka, onko todella mahdollistettu kansalaisten osallisuus?”, muistutti keskustan ministeri Annika Saarikko.

SDP:n toinen varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta jatkoi Saarikon ajatusta toteamalla, että puolueiden tulee tehdä parhaansa saadakseen ihmiset mukaan. Tässä ajassa se tarkoittaa myös ihmisten tavoittamista sosiaalisen median kautta.

“Some on tuonut paljon hyvää mutta myös paljon pahaa. On tärkeää että puolueet ovat kaikissa kanavissa läsnä, jotta kaikki saadaan tavoitettua, mutta tarvitsemme myös pelisääntöjä ja valvontaa, jotta voidaan luottaa tietoon jota saadaan.”

Diktaattori vai demokraatti, paneelikeskustelu, puolueet, puheenjohtajat, SuomiAreena, Demo, demokratia
Ministeri Annika Saarikko (kesk.), 2. varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) ja puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) Demon “Diktaattori vai demokraatti” -paneelissa SuomiAreenalla.

Tunnin kestäneen paneelin päätteeksi sivuttiin myös nopeasti kevään 2019 eduskuntavaaleja. Panelistit sitoutuivat puolueidensa puolesta tekemään parhaansa, jotta sosiaalisessa mediassa leviävä tieto vaalikampanjoinnin aikana pohjautuisi faktaan ja rakentamaan monipuoluedialogia.

Demo tekee työtä demokratian ja  monipuolueyhteistyön tukemiseksi maailmalla ja kotimaassa. Lue lisää työstämme täällä.