Pekka Haavisto | Öljy-yhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kaipasi Suomen Liikemiesyhdistyksen juhlaseminaarissa 25.9. sellaisia ilmastoratkaisuja, jotka olisivat myös maailman köyhimpien ihmisten saavutettavissa.
Hänen ohjeensa oli, että 100.000 euron Tesla-sähköauton sijaan voisi ostaa tavallisen 20.000 euron auton, ja antaa loput 80.000 euroa Naisten Pankille alkupääomaksi mikrolainoille kehitysmaihin. Ilmastovaikutus olisi Anttosen mukaan tuhatkertainen.
Tarvitsemme uusia ajatuksia ja kriittisiäkin puheenvuoroja. Teollisuusmaissa on löydettävä ympäristöystävällisempiä tuotanto- ja kulutustapoja, mutta mallien pitää olla monistettavissa myös globaalissa mittakaavassa. Elitististen ympäristöratkaisujen aika on ohi.
YK:ssa hyväksyttiin syksyllä 2015 kestävän kehityksen ohjelma seuraavalle 15 vuodelle – Agenda2030. Ohjelma ja sen tavoitteet koskevat meitä kaikkia – niin teollisuusmaissa kuin kehitysmaissakin.
Ohjelma on jatkoa vuosituhattavoitteille. Mitä tapahtui vuosituhattavoitteiden 15 vuoden aikana? Esimerkiksi koulun aloittavien tyttöjen määrä kasvoi huomattavasti Tansaniassa ja Etiopiassa.
Ihmisten perustarpeet kaikkialla maailmassa ovat hyvin samanlaisia. Turvallisuus, koti, ruoka, lapsille koulutusta, työtä. Ilmastonmuutoksen kaltaiset uhat on pysäytettävä – muuten elämme yhä useamman ilmastopakolaisen maailmassa. Kun suurvallan presidentti heittelee talouspaperirullia hurrikaanin uhreiksi joutuneille kansalaisilleen, mutta ei halua hyväksyä Pariisin ilmastosopimusta, meillä on vielä matkaa kestävään kehitykseen.
Tutkimukset ja kokemukset osoittavat, että naisten ja tyttöjen oikeuksien, aseman ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen vahvistaa koko ympäröivää yhteiskuntaa ja edesauttaa vahvasti muiden kehitystavoitteiden saavuttamista. Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen ei vie oikeuksia pois pojilta ja miehiltä, vaan parantaa myös heidän arkeaan ja ympäristöään.
Tyttöjen päästessä kouluun elämä saa uuden suunnan, ja tarjolle tulee uudenlaisia mahdollisuuksia. Koulutus antaa avaimia päättää omasta lapsiluvustaan, tehdä töitä ja saada parempaa palkkaa. Positiivinen kierre laajenee myös hänen lapsiinsa ja tuleviin sukupolviin. Kierteessä keskeisessä asemassa on esimerkiksi ehkäisyn saatavuus. Tilastollisesti kehittyvien maiden naiset hankkivat lapsia vähemmän, kun he saavat mahdollisuuden päättää omasta kehostaan. Tämä helpottaa äitien ja perheiden jaksamista, ja on lisäksi hyvä uutinen planeetallemme. Naisten itsemääräämisoikeuden mahdollistamalla voimme hidastaa väestönkasvua. Suomi onkin nostanut kehityspolitiikkansa kärkitavoitteeksi naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantamisen sekä seksuaaliterveyden ja -oikeudet.
Ympäristöpakolaisuus yleistyy. Ilmastonmuutos vie pois elämän perusedellytyksiä – kuivattaa kaivoja, vie kasteluveden, muuttaa laidunmaat aavikoksi. Toisaalla suurten ilmastovaihtelujen synnyttämät tulvat tuovat tuhojaan. Muuttuvan ilmaston maailmassa kehittyvien maiden naiset ja tytöt tarvitsevat tukea entistä enemmän. Naiset kuuluvat kehitysmaissa useammin siihen köyhien ja suojaamattomien ryhmään, jota ilmastonmuutos koskettaa eniten, sillä naiset ovat pääosin vastuussa perheen ruuan tuottamisesta, valmistuksesta ja perheen ruokaturvan ylläpitämisestä. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävimmin juuri ruuan hankintaan ja tuotantoon, ja Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan 60% kehitysmaiden työllistetyistä naisista työskentelee nimenomaan maatalouden parissa.
Maan sisäisissä ja kansainvälisissä muuttoliikkeissä naiset jäävät usein vaikeaan tilanteeseen. Kun omalta kotiseudulta ei enää löydy töitä tai ilmastonmuutos tekee elinolosuhteet kelvottomiksi, lähtevät perheen miehet usein ensimmäisinä etsimään uutta kotipaikkaa perheelleen. Kehittyvissä maissa naisilta puuttuvat usein maan- ja omaisuuden omistusoikeudet, vakituiset tulot ja yhteiskunnan tukiverkko. Riskinä on jäädä kodin loukkoon entistä suuremman työtaakan ja haastavamman elinympäristön keskelle.
Naiset kantavat muuttuvasta ilmastosta suuren taakan, mutta naisissa on myös suuri potentiaali ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. Meidän tehtävämme on antaa maailman tytöille ja naisille mahdollisuus kouluttautua, voimaantua ja osallistua kestävämmän huomisen rakentamiseen. Agenda 2030 ja kestävien kehityksen tavoitteiden systemaattinen toteuttaminen on paras tapa, jolla me voimme heitä tässä auttaa.
Maailman kriiseissä Suomi ei saa olla osa ongelmaa, sen pitää olla osa ratkaisua. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen maailmassa olisi Suomelta konkreettinen kehitysteko.
Pekka Haavisto
Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja.