Nuoret keskiöön globalisaation seuraavassa vaiheessa

55
Jutta Urpilainen

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, että globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti. Euroopassa enää 55 prosenttia väestöstä pitää globalisaatiota mahdollisuutena ja 45 prosenttia jopa uhkana. Mikäli haluamme menestyksellisesti puolustaa avointa taloutta ja avointa yhteiskuntaa, on globalisaation kielteisiä vaikutuksia torjuttava aktiivisesti.

Maailman väestö on seitsenkertaistunut viimeisen kahdensadan vuoden aikana yli 7 miljardiin. Vuosisadan loppuun mennessä väestön odotetaan vakiintuvan noin 11 miljardiin. Länsi-Euroopassa väestönkasvu on nollan tuntumassa, kun taas esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestönkasvu on korkeaa, minkä lisäksi suuri osa väestöstä on nuoria.

Eri kriisien, väestönkasvun ja ympäristösyiden ohella yksi keskeinen vastentahtoista muuttoliikettä aiheuttava tekijä on nuorisotyöttömyys. Ihmiset joutuvat jättämään kotinsa yhä useammin näköalattomuuden vuoksi. Nuorten näköalattomuus lisää myös nuorten riskiä joutua mukaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin tai konflikteihin, jotka osaltaan aiheuttavat muuttoliikettä.

Muuttoliikkeen juurisyistä eriarvoisuuteen, näköalattomuuteen, toimeentulon riittämättömyyteen, konflikteihin sekä ympäristön tuhoutumiseen voidaan vaikuttaa. Tämä vaikuttamistyö on otettava vakavasti. Nuoret on nostettava rauhanrakentamisen keskiöön. Tähän liittyy nuorten aseman parantaminen yhteiskunnassa, nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy sekä parempien työolojen edistäminen. Hyvänä alkuna on se, että YK:n pääsihteeri on nimennyt erityisedustajan koordinoimaan toimia nuorisotyöllisyyden parantamiseksi.

Vuonna 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman, jota pidetään historiallisena tunnustuksena sille, että nuorilla voi olla myönteinen merkitys rauhan edistämisessä. Onhan maailmassa tällä hetkellä enemmän nuoria kuin koskaan ennen, ja iso osa heistä elää enemmistönä konfliktien keskellä olevissa maissa. Kestävän rauhan saavuttaminen tuskin olisikaan mahdollista ilman, että nuoret saadaan mukaan sen luomiseen.

Päätöslauselmaan liittyy keskeisesti myös osallisuus eli se, miten nuoret saadaan mukaan päätöksentekoon niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämän lisäksi päätöslauselma alleviivaa, että nuorten näkemykset tulee huomioida YK:n turvallisuusneuvoston rauhantehtävissä.

Eduskunta kävi viime viikolla keskustelua ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja EU-toimintaympäristön muutoksista. Sosialidemokraattien puolesta pitämässäni ryhmäpuheenvuorossa esitin, että globalisaation hyödyistä ja haitoista tehtäisiin perusteellinen analyysi, minkä lisäksi tarvitaan poliittinen toimenpideohjelma globalisaation toiseen vaiheeseen, mikä EU:n tulee ottaa yhdeksi päätavoitteeksi.

Näkisin, että nuorten aseman vahvistamisen tulisi liittyä tähän globalisaation seuraavaan vaiheeseen. Kyse on siitä, miten globalisaatio ei hyödyttäisi vain harvoja, vaan voisi tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla. EU:n tulisi esimerkiksi yhdessä Afrikan unionin kanssa etsiä konkreettisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Syrjäytymisen kierre on käännettävä toivon kehäksi.

Jutta Urpilainen
Kirjoittaja on sosialidemokraattien kansanedustaja.