Olemme Suomessa onnekkaassa tilanteessa, sillä meillä on mahdollisuus vaikuttaa luotettavissa ja vapaissa vaaleissa. Kaikkialla näin ei valitettavasti ole. Yhä useampi ihminen elää autoritaarisen vallan alla, ja heidän mahdollisuuttaan osallistua päätöksentekoon, ilmaista mielipiteensä vapaasti tai luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin on vakavasti rajoitettu.
Ensi keväänä Suomessa järjestetäänkin jälleen vaalit, eduskuntavaalit. Vuosi vaaleihin voi tuntua pitkältä ajalta, mutta puolueilla vaalivalmistautuminen on alkanut ja monet miettivät omaa ehdokkuuttaan tulevissa vaaleissa. Vaalien läheisyys saattaa lisätä kärjistäviä puheenvuoroja, voimakkaampaa vastakkainasettelua ja tavoitetta erottautua joukosta. Myös sosiaalisen median algoritmit kannustavat tähän kehitykseen, sillä tunteita herättävät, kovasanaiset ja kärjekkäät julkaisut keräävät näyttökertoja maltillisempia julkaisuja enemmän.
Kun toiset nähdään vihollisina eikä vain eri mieltä olevina ihmisinä, kompromissien löytäminen vaikeutuu ja luottamus sekä politiikkaan että toisiin ihmisiin heikkenee.
Politiikkaan liittyy luonnostaan monia jakolinjoja, jotka synnyttävät erimielisyyksiä. Erimielisyydet politiikassa eivät ole vaarallisia, vaan kuuluvat demokratiaan. Sillä on kuitenkin merkitystä, miten puhumme asioista ja muista ihmisistä. Politiikan polarisaatio on viime vuosina vahvistunut monissa demokratioissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastakkainasettelu on aina ollut voimakasta kaksipuoluejärjestelmän vuoksi. Myös retoriikka on kovaa, ja eri mieltä olevista puhutaan jopa vihollisina. Tällainen ”me vastaan te” -asetelma tekee keskustelusta kapeampaa ja riitaisampaa. Kun toiset nähdään vihollisina eikä vain eri mieltä olevina ihmisinä, kompromissien löytäminen vaikeutuu ja luottamus sekä politiikkaan että toisiin ihmisiin heikkenee.
Demokratian tulevaisuus rakentuu sen varaan, että myös nuoret osallistuvat – eivät vain äänestäjinä, vaan myös päätöksentekijöinä. Jos politiikka näyttäytyy jatkuvana riitelynä, vastakkainasetteluna ja toisten arvosteluna, osallistumista ei välttämättä nähdä kovin houkuttelevana. Siksikin sillä on merkitystä, miten puhumme toisillemme ja toisistamme. Sanat muovaavat sitä, millaisena politiikka näyttäytyy ulospäin ja millaiseen toimintaan se kutsuu mukaan. Erityisesti nuorille on tärkeää näyttää, että politiikassa on tilaa erilaisille mielipiteille ja että mukaan voi tulla ilman pelkoa joutua hyökkäysten kohteeksi.
Sanat muovaavat sitä, millaisena politiikka näyttäytyy ulospäin ja millaiseen toimintaan se kutsuu mukaan.
Suomessa polarisaatio on toistaiseksi maltillisempaa kuin monissa muissa maissa, mutta samanlaisia piirteitä on nähtävissä. Vaalien lähestyessä onkin hyvä pysähtyä kysymään, millaista poliittista kulttuuria haluamme vahvistaa. Itse pidän tärkeänä puolustaa sellaista poliittista kulttuuria, jossa erimielisyys ei tarkoita vihollisuutta. Yhteiskuntamme haasteet eivät ratkea yhden poliitikon tai yhden puolueen voimin. Ne vaativat yhteistyötä yli puoluerajojen.
—
Demo Finland julkaisee sivuillaan säännöllisesti jäsenpuolueidensa edustajien blogeja. Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.