”Tämä on ainoa vielä olemassa oleva tila, missä maan eri puolueita edustavat toimijat voivat tulla yhteen”, kertoo kumppanijärjestömme CEMI:n johtaja Ahmed Driss Demo Finlandin tuella vuonna 2012 perustetusta Tunisian politiikkakoulusta.
Tunisialainen ajatushautomo Centre des Etudes Méditerrannéennes et Internationales (CEMI), Demo Finland ja hollantilainen Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) perustivat Tunisian politiikkakoulun vuonna 2012. Valmistelut aloitettiin vuonna 2011, hyvin pian presidentti Zine el-Abidine Ben Alin hallinnon kaataneen jasmiinivallankumouksen jälkeen.
Aiemman hallinnon aikana maassa vallitsi sanaton sopimus, jonka mukaan oppositio sai osallistua vaaleihin ja saada muutamia edustajia parlamenttiin, mutta minkäänlaista yhteistyötä hallinnon ja opposition välillä ei ollut, kertoo CEMI:n johtaja Ahmed Driss. Hallinto kävi jonkin verran yhteiskunnallista dialogia maan suurimman ammattiyhdistyksen kanssa, mutta ei poliittista dialogia opposition kanssa.
Myös nuorten vaikutusmahdollisuudet olivat rajalliset. Valtapuolueella oli kyllä omat koulutusohjelmansa, joiden tarkoitus oli valmistaa uusia sukupolvia aikanaan käyttämään valtaa. Nuorten tapaamisia ja konsultaatioita saatettiin myös järjestää, mutta niillä ei ollut vaikutusta. ”Se ei ollut aitoa osallistamista”, Driss toteaa.
Vuosi 2011 muutti koko Tunisian poliittisen kentän, ja tarve nuorten politiikkakoululle oli suuri, Driss kertoo. ”Kartoitimme puolueiden tarpeita, ja kaikki ilmaisivat selkeästi toiveen kouluttaa uusia sukupolvia toimimaan politiikassa ja olemaan aktiivisia yhteiskunnassa.” Tästä sai alkunsa Tunisian politiikkakoulu, Tunisian School of Politics eli TSoP.
Yhteistyötä ja uutta osaamista
Alussa TSoP koulutti vuosittain yhden ryhmän nuoria – tai ylipäätään politiikassa uusia. Muutaman vuoden kuluttua TSoP aloitti myös syventävät lisäkoulutukset ohjelman alumneille. Sen jälkeen toiminta laajeni parlamenttiakatemiaan, puolueiden välisen korkean tason dialogifoorumin perustamiseen sekä useammista Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista nuoria keräävään alueelliseen akatemiaan. Lisäksi TSoP on järjestänyt erilaisia julkisia tilaisuuksia ja pyöreän pöydän keskusteluja.
Politiikkakoulussa on solmittu ystävyyssuhteita yli puoluerajojen, ja osallistujat ovat kuvanneet olevansa kuin yhtä perhettä erilaisista poliittisista näkemyksistä huolimatta.
Tunisian politiikkakoulun kursseille osallistuminen on vahvistanut nuorten poliitikkojen valmiuksia politiikassa toimimiseen ja puolueiden päätöksentekoon osallistumiseen ja lisännyt heidän yhteistyötään sekä muiden puolueiden edustajien että kansalaisyhteiskunnan kanssa. Politiikkakoulussa on solmittu ystävyyssuhteita yli puoluerajojen, ja osallistujat ovat kuvanneet olevansa kuin yhtä perhettä erilaisista poliittisista näkemyksistä huolimatta.
Alueellisten tapaamisten lisäksi kansainvälistä kokemustenvaihtoa on tehty opintovierailuilla Hollantiin ja Suomeen. Ahmed Driss kertoo matkojen osallistujien oppineen paljon muun muassa puolueiden välisestä yhteistyöstä, yhteiskunnallisesta dialogista ja puolueiden sisäisestä demokratiasta. ”Joskus pieniä ja joskus merkittäviä asioita. Vaikutus on edelleen olemassa, sillä jotkut ovat edenneet puolueissaan merkittäviinkin asemiin, ja kaikki jotka ovat edelleen puoluetoiminnassa mukana, tekevät parhaansa edistääkseen näitä asioita myös omissa puolueissaan.”
Puolueet vaikeassa tilanteessa
Tunisian poliittinen konteksti on kuitenkin viime vuosina muuttunut, ja politiikkakoulun toiminnan on pitänyt myös sopeutua siihen. Vuonna 2019 vaaleilla valtaan valittu presidentti Kais Saied erotti hallituksen ja jäädytti parlamentin toiminnan heinäkuussa 2021. Maa on liukunut kohti autoritaarisuutta presidentin keskittäessä valtaa itselleen. Oikeuslaitoksen ja vaaliviranomaisten riippumattomuutta on heikennetty merkittävästi muun muassa perustuslain muutoksilla. Lisäksi uusi vaalilaki ei anna puolueille minkäänlaista roolia vaaleissa, mikä tekee kampanjoinnista yksilökeskeisempää. Vaalilaista myös poistettiin nuoria ja naisia koskevat kiintiöt ja vaikeutettiin ehdolle pääsemistä.
Demokratian ja oikeusvaltion heikko tila on heikentänyt tunisialaisten uskoa poliittiseen päätöksentekoon: vuosina 2022–2023 toteutettujen parlamenttivaalien äänestysprosentti oli vain noin 11 % ja vuoden 2024 presidentinvaalien 28,8 %. Tunisian väestöstä noin puolet on alle 30-vuotiaita, ja nuorten luottamus poliittiseen järjestelmään on erityisen heikkoa. Lisäksi nuorten tulevaisuudennäkymiä varjostavat erittäin korkea työttömyys ja nopea inflaatio.
”Puolueet ovat edelleen olemassa, mutta ne eivät voi osallistua vaaleihin. Kun puolueet eivät voi saada valtaa ja vaikuttaa politiikkaan voittamalla paikkoja vaaleissa, ne eivät pysty rekrytoimaan uusia ihmisiä mukaan toimintaan”, Driss sanoo.
Tämä on ollut myös haaste Tunisian politiikkakoululle, kun osallistujia sen kursseille ei löydy enää puolueista entiseen tapaan. Jo aiemmin politiikkakoulun kursseille on otettu nuoria myös kansalaisyhteiskunnasta, mutta heidän osuutensa on nyt kasvanut. ”Sama määrä puolueita on edelleen ohjelmassa mukana, mutta puolueissa ei enää ole montaa nuorta osallistujiksi vuosittain”, Driss kertoo.
Demokratian ja oikeusvaltion heikko tila on heikentänyt tunisialaisten uskoa poliittiseen päätöksentekoon.
Driss näkee politiikkakoulun laajentumisen kansalaisyhteiskunnan osallistujille kuitenkin hyvänä asiana. ”Nuoret tietävät, että nykyään puolueiden kautta ei voi osallistua politiikkaan, mutta he haluavat vaikuttaa, ja kansalaisyhteiskunnassa tilaa vielä on.”
Drissin mukaan nykyiset nuoret ovat tottuneet demokratiaan ja kansalaisvapauksiin, eikä heidän ole mahdollista ajatella, että demokratialla ei olisi Tunisiassa tulevaisuutta. ”Heidän pitää taistella, mutta en tiedä miten. Tuntuu siltä, että pinnan alla yhteiskunnassa kytee jotain.” Driss kertoo, että samaan aikaan ihmiset kuitenkin pelkäävät, että demokratia toisi valtaan islamistit ja yhteiskunta muuttuisi. Nuoret odottavat parempia aikoja – ja ratkaisuja, joita Drissin mukaan ei ole näköpiirissä. ”En usko, että tämä voi jatkua ikuisesti. Jossain vaiheessa tulee joku reaktio.”
Demokraattisten arvojen ja dialogin ylläpitäminen on tärkeää
Nykyinen hallinto on sulkenut puolueet ulos päätöksenteosta, joten varsinaista monipuoluedialogia ei Tunisiassa enää ole. ”’Monipuolue’ tarkoittaa nykyään vain opposition välistä keskustelua, koska maassa ei ole mitään valtapuoluetta”, Driss sanoo. Tunisian politiikkakoulu on kuitenkin pysynyt tilana, joka kokoaa yhteen eri puolueita ja erilaisia ideologioita edustavat toimijat, erityisesti nuoret. ”Se on suurin saavutuksemme”, Driss toteaa.
Nuorten ei ole mahdollista ajatella, että demokratialla ei olisi Tunisiassa tulevaisuutta.
Driss arvioi, että noin 10–15 prosenttia politiikkakoulun osallistujista ikään kuin katoaa sen vaikutuspiiristä eikä muuta suhtautumistaan esimerkiksi muiden puolueiden kanssa toimimiseen. Vähintään 85 prosenttia kuitenkin näkee politiikan ja kansallisen edun uudella tavalla ja on valmis tekemään yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, jakaen samat demokraattiset arvot.
Ahmed Driss kuitenkin katsoo, että puolueet ovat tarpeellisia ja niiden välinen yhteistyö on tärkeää: ”Demokratia tarkoittaa moninaisuutta, jota ilmentävät puolueiksi järjestäytyneet poliittiset liikkeet. Puolueita tarvitaan muotoilemaan moninaiset mielipiteet ja näkemykset yhteiskunnallisiksi visioiksi ja politiikkalinjauksiksi ja antamaan ihmisille mahdollisuus puolustaa näitä näkemyksiä lakiin perustuvan järjestelmän puitteissa.”
—
Tämä artikkeli on osa Demo Finland 20 vuotta -juttusarjaa, jossa kerrotaan Demo Finlandin pitkäaikaisista tai jo päättyneistä hankkeista ja niiden tuloksista. Lue lisää juhlavuodesta täällä.