Kesäkuussa 2024 Keniassa syntyi uudenlainen kansanliike. Tuhannet nuoret alkoivat äänekkäästi vastustaa maan nykyhallintoa ja sen päätöksiä – ensin sosiaalisessa mediassa, ja myöhemmin kaupunkien kaduilla. Valtion talousarvioesityksestä alkanut protestiliike on uuden sukupolven esiinmarssi toimimatonta poliittista järjestelmää vastaan.
Keniassa elinkustannukset ovat nousseet vuosi toisensa perään, mutta yleinen palkkakehitys ei ole pysynyt mukana vauhdissa. Nuorisotyöttömyys on korkealla; 67 % alle 25-vuotiaista on työttömiä, mikä vaikeuttaa taloudellista pärjäämistä entisestään.
Hallituksen aiempien päätösten mukaisesti verotusta on jo monilta osin kiristetty, mutta se ei ole vaikuttanut positiivisesti julkisten palvelujen laatuun tai saatavuuteen. Tätä taustaa vasten ei ollut yllättävää, että hallituksen esitys nostaa useita veroja kohtasi kesällä 2024 ankaraa kritiikkiä. Hallitus esitti muun muassa ruoan, digitaalisten palveluiden ja kuukautissiteiden verotuksen nostamista, mikä tuntui monista kenialaisista kohtuuttomalta. Ehdotettu regressiivinen verotus olisi kohdistunut erityisen voimakkaasti pienituloisimpiin ihmisiin.
Protestiliikkeessä alusta asti mukana ollut Sammy Okoth Radak kertoo, että erityisesti koulutuksen hinnan nousu sekä terveyspalvelujen saatavuuden heikkeneminen olivat jo aiemmin saaneet epäoikeudenmukaisuuden kokemukset pintaan. ”Samalla näimme, miten poliittiset johtajat johdonmukaisesti suhtautuivat alentavasti ja ylimielisesti kansalaisiin”, hän kuvailee tilannetta. Niinpä talousarvioesityksen tullessa julkisuuteen myös Radakin mitta tuli täyteen.
Erityisesti koulutuksen hinnan nousu sekä terveyspalvelujen saatavuuden heikkeneminen olivat jo aiemmin saaneet epäoikeudenmukaisuuden kokemukset pintaan.
Kesäkuun 2024 puolivälissä valtion talousarvioesitys sai massat liikkeelle: tuhansia osallistujia keränneet mielenosoitukset jatkuivat läpi kesän ympäri maata. 25. kesäkuuta mielenosoittajat tunkeutuivat parlamentin alueelle, kun kansanedustajat olivat aloittamassa äänestystä lakipaketista. Poliisi ja sen tueksi lähetetty armeija avasivat tulen mielenosoittajia vastaan.
Uuden sukupolven protestiliike
Mielenosoitus itsessään ei ollut mitään uutta Keniassa, jossa kansalaiset ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja kansanliikkeillä on ollut merkittävä vaikutus esimerkiksi monipuoluedemokratiaan siirtymisessä. Kesän 2024 mielenosoituksissa oli kuitenkin useita uusia piirteitä.
Kenties tärkeimpänä niistä oli se, että protestiliike oli itseorganisoituva, eikä sillä ollut tiettyä johtajaa tai ohjaavaa tahoa. Maassa mielenosoitukset on nähty joko poliittisten puolueiden välineenä osoittaa mieltään istuvaa hallitusta vastaan tai muuten tiettyyn poliittiseen aatteeseen kuuluvien kokoontumisina. Nuorten mielenosoittajien tietoinen päätös olikin toimia toisin. Nyt mielenosoitukset yhdistivät eri taustoista tulevia kenialaisia, joilla oli yhteinen päämäärä ilman puoluepoliittisia linkkejä tai etnisiä jakolinjoja.
Toiseksi mielenosoitusten osallistujat olivat huomattavan nuoria. Siksi protestiliike saikin nimityksen the Gen Z movement. Z-sukupolven nuoret olivat kasvaneet aikuisiksi seuraten vanhempiensa sukupolven kamppailuja taloudellisen ahdingon, epärehellisen politiikan ja korruption keskellä. Nyt he vaativat yhteiskunnalta jotain parempaa.
Mielenosoitukset yhdistivät eri taustoista tulevia kenialaisia, joilla oli yhteinen päämäärä ilman puoluepoliittisia linkkejä tai etnisiä jakolinjoja.
Nuorten huomattavan suuri osuus liikkeestä tarkoitti myös sitä, että keskustelu ja liikehdintä tapahtui nuorten suosimissa verkkotiloissa: X:ssä, TikTokissa ja Instagramissa. Sosiaalisen median avulla viestejä voitiin levittää nopeasti ja laajasti alusta alkaen. Aktivistit käyttivät monenlaisia keinoja yleisön saavuttamiseksi. Osa teki sarkastisia huumorivideoita, joita algoritmit levittivät tehokkaasti, toiset taas käänsivät budjettiesityksen tekstin useille paikallisille kielille ja jakoivat sitä eri kanavissa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuneen järjestäytymisen tuotua nuoret kaduille, mielenosoitukset striimattiin suoraan verkkoon.
Valtiovallan vastaus oli kuin bensaa liekkeihin
Vaikka mielenosoittaminen on tärkeä osa demokratiaa ja kansalaisten osallistumista, Kenian hallinto teki parhaansa esittääkseen Gen Z -liikkeen epäuskottavana. Hallinto puhui protestiliikkeestä nuorten trendihömpötyksenä, mutta myös terrorismina ja vallankaappausyrityksenä.
Mielenosoitukset alkoivat Kenian aiempiin mielenosoituksiin verrattuna huomattavan rauhanomaisina. Kansalaisten mielenilmaisemisen turvaamisen sijasta Kenian poliisivoimat pyrkivät kuitenkin tukahduttamaan mielenosoitukset kovin ottein, ja protestit muuttuivat väkivaltaisiksi. Poliisi ja myöhemmin sen tueksi tullut armeija käyttivät aseettomia mielenosoittajia kohtaan kyynelkaasuja, pamppuja ja vesitykkejä sekä ampuma-aseita. Kesän 2024 aikana ainakin 60 ihmistä kuoli, satoja haavoittui ja kymmeniä kaapattiin poliisin ja armeijan toimesta.
Haastattelun aikana Sammy Okoth Radak lähettää videon 25. kesäkuuta 2024 saamastaan ampumahaavasta. Oikean olkavarren oli viiltänyt luoti. ”He kutsuivat armeijan vastustamaan rauhanomaisia mielenosoittajia”, Radak kertoo. “Se on järjetöntä. Kysyn itseltäni: ’Millainen valtio tekee tällaista?’”
Kansalaisten mielenilmaisemisen turvaamisen sijasta Kenian poliisivoimat pyrkivät tukahduttamaan mielenosoitukset kovin ottein, ja protestit muuttuivat väkivaltaisiksi.
Toistaiseksi vain pieni osa mielenosoittajia ampuneista poliiseista ja sotilaista on saatettu vastuuseen vuoden 2024 väärinkäytöksistä. Tämä siitä huolimatta, että huhtikuussa 2025 julkaistu BBC:n dokumentti Blood Parliament tunnistaa yksityiskohtaisesti parlamenttitalon valtauksen yhteydessä mielenosoittajia ampuneita poliiseja ja sotilaita.
Heinäkuussa 2024 mielenosoittajat saivat pienen voiton, kun budjettiesityksestä poistettiin kiistainalaisimpia kohtia, kuten 16 prosentin arvonlisävero leivälle. Protestiliike kuitenkin jatkui, sillä hyväksytty budjetti sisälsi edelleen useita veronkiristyksiä. Lisäksi valtiovallan raju vastaus mielenosoituksiin vahvisti entisestään nuorten näkemystä siitä, että maassa tarvitaan poliittista muutosta.
Kesällä 2025 järjestettiin neljä suurta mielenosoituspäivää eri puolilla maata. Niiden yhteydessä ainakin 65 ihmistä kuoli ja 342 siviiliä sekä 171 poliisia haavoittui. Erityisen kuohuttavaa oli se, että kuolleiden joukossa oli myös täysin sivullisia, kuten katumyyjä Boniface Kariuki ja 12-vuotias Bridgit Njoki. Mielenosoittajiin kohdistuvan väkivallan lisäksi turvallisuusviranomaiset ovat syyllistyneet mielenosoittajien tai sellaisiksi uskottujen henkilöiden sieppauksiin ja katoamisiin, joita ei ole vieläkään ratkaistu. Poliisin valvonnasta vastaava itsenäinen virasto on todennut raportissaan, että poliisi on vuoden 2025 protestien yhteydessä rikkonut merkittävästi perustuslaillisia poliisitoiminnan standardeja. Virasto havaitsi poliisin toiminnassa suhteetonta voimankäyttöä, ammattitaidon puutetta sekä yleisen turvallisuuden ja oikeuksien puolustamisen laiminlyöntejä.
Liike pysyy liikkeessä
Vaikka Kenian Gen Z -liike sai alkunsa talousarvioesityksestä, liikkeen tavoitteet ovat paljon veronkevennyksiä laajemmat. Uusi sukupolvi vaatii muutosta siihen, miten poliittinen järjestelmä ja sen instituutiot toimivat. Korruptio, toimimattomat julkiset palvelut ja tavallisesta elämästä vieraantuneet poliitikot saavat kaikki paikkansa mielenosoittajien plakaateista. Protestiliikkeelle koko uusliberalistinen kapitalistinen järjestelmä on kritiikin kohteena. Kurjistavan talouspolitiikan takana nähdään paitsi luksuselämää viettävät poliitikot, myös erityisesti kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja muut rahoitusta tarjoavat instituutiot, joilla on ote Kenian ja monien muiden kehittyvien talouksien talouspolitiikasta.
Uusi sukupolvi vaatii muutosta siihen, miten poliittinen järjestelmä ja sen instituutiot toimivat.
Osa mielenosoittajien vihasta kohdistuu maan presidentti William Rutoon. Ruto nousi vuonna 2022 valtaan vetoamalla erityisesti työväenluokkaan ja sen tarpeisiin ja tekemällä selkeää pesäeroa poliittiseen eliittiin. Ruto lupasi työpaikkoja sekä sellaista talouskasvua, joka hyödyttäisi erityisesti vähävaraisia. Virassa ollessaan lupaukset ovat jääneet lunastamatta ja mielenosoittajien yhtenä iskulauseena onkin ”Ruto must go”. Ruton ylimielisyys mielenosoittajia kohtaan ei sekään auta asiaa. Heinäkuussa 2025 Ruto kehotti poliisia ampumaan mielenosoittajia jalkaan. Ruton kannatus mitataan viimeistään vuoden 2027 vaaleissa.
Aktivisti Radak uskoo, että protestiliike tulee jatkumaan, mutta kertoo itse keskittyvänsä jatkossa erityisesti tiedon jakamiseen ja kaikenlaisten nuorten poliittisen lukutaidon lisäämiseen. Radak painottaa, että maa tarvitsee arvopohjaisia poliitikkoja sekä järjestelmän, jossa instituutiot toimivat pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. ”Yhden poliitikon ei pitäisi voida muuttaa kaikkea kerralla, vaan muutosten tulee tapahtua järkevästi. Tarvitsemme kulttuurisen ja järjestelmän muutoksen.”
—
Artikkeli on julkaistu myös The Ulkopolitist -verkkojulkaisussa.