Osana Demon, egyptiläisen Resources for Development – järjestön ja Suomen Kairon suurlähetystön projektia naisaktiivit eri puolueista ja järjestöistä tapasivat videopuhelun välityksellä keskustellakseen naisten asemasta Egyptissä ja Suomessa.
Keskustelunaiheet vaihtelivat naisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella äitiyslomista työelämään, feminismiin sekä yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Naiset painivat osittain samojen asioiden kanssa niin tasa-arvon mallimaaksi kutsutussa Suomessa kuin vasta vallankumouksen läpikäyneessä Egyptissäkin.
Nämä dialogikahviloiksi nimetyt parin tunnin sessiot ovat osa projektia, jonka tarkoituksena on voimaannuttaa nuoria egyptiläisiä naisia osallistumaan aktiivisesti maan demokratiaprosessiin. Keskinäinen kokemusten vaihto tuo uusia näkökulmia niin Suomeen kuin Egyptiinkin.
Egyptiin sopimaton feminismi
Egyptiläisiä naisia kiinnosti erityisesti suomalaisen tasa-arvon historia sekä perheen ja työn yhdistäminen. Suomalainen äitiyslomajärjestelmä ja kaikkien lasten oikeus päivähoitoon herättivät ihastusta. Toisaalta ihmettelyä ja päänpudistuksia aiheuttivat suomalaisen yhteiskunnan palkkaerot. Egyptistä kerrottiin, että vaikka naisilla on muuten haasteita yhteiskunnassa, on palkka sama miehille ja naisille samasta työstä.
Ensimmäisessä dialogikahvilassa mielipiteitä heräsi etenkin feminismistä ja siitä, kuinka länsimaisena koettu aate ei egyptiläisten mielestä sellaisenaan sovi heidän kulttuuriinsa. Islamilaiseen kulttuuriin kuuluva ajattelu miesten ylemmyydestä tuottaa egyptiläisnaisten mielestä ongelmia. Ajattelu, jonka mukaan miehet voivat ratkaista kaikki ongelmat, tekee naisten poliittisesta osallistumisesta vaikeaa.
Useimmat egyptiläiset, niin naiset kuin miehet, eivät ole kiinnostuneita politiikasta, vaan jokapäiväisistä asioista: lasten koulutuksesta ja taloudellisesta toimeentulosta. He eivät halua osallistua politiikkaan, eikä se useimmiten ole varsinkaan naisille edes mahdollista.
Naisten asema politiikassa on Egyptissä hyvin heikko. Yleinen ajattelutapa on, että mies on luontainen johtaja. Myös naiset äänestävät vaaleissa useimmiten miehiä perinteisen johtajakäsityksen vuoksi. Egyptissä on monia epäpoliittisia naisyhdistyksiä, mutta ne nähdään heikkoina, koska ne eivät onnistu kohtaamaan tavallisia naisia.
Vallankumouksen jälkeen kohti demokratiaa
Vallankumouksen vaikutuksesta naisten asemaan esitettiin eriäviä mielipiteitä. Joidenkin mielestä naisten tilanne on nyt parempi, koska he osallistuivat vallankumoukseen ja sen myötä alkoivat osallistua aktiivisemmin politiikkaan. Toisten mukaan kehitys on taas mennyt huonompaan suuntaan. Vallankumouksen jälkeen tilanne maassa on ollut hyvin epävakaa, mikä on erityisesti naisille vaikeampi tilanne.
Mubarakin aikaan Egyptin parlamentissa oli naisille oma kiintiö, joka kuitenkin vallankumouksen myötä poistettiin epädemokraattisena. Tällä hetkellä käydään keskusteluja tulevan perustuslain sisällöstä, eikä siihen välttämättä ole tulossa sukupuolikiintiöitä, jotka nähdään epädemokraattisen Mubarakin ajan jäänteenä. Uusi perustuslaki on vielä suuri kysymysmerkki, mutta naiset toivovat sen tuovan heille vapautta ja osallistumismahdollisuuksia.
Egyptiläiset naiset ovat tottuneet huonoon asemaansa, eivätkä välttämättä edes ajattele oikeuksissaan olevan puutteita. Egyptin päästä myös kerrottiin, että naisten omat tasa-arvoasenteet ovat osa ongelmaa. Esimerkiksi osa harvoista parlamentin naisedustajista on antifeministejä. Nuorien tasa-arvokäsitykset ovat kuitenkin erilaisia ja he haluavat tasa-arvoisemman yhteiskunnan.
Voitaneen ajatella, että egyptiläiset naiset ovat nyt aika lailla samassa tilanteessa kuin suomalaiset naiset noin sata vuotta sitten tai vielä myöhemminkin. Yhteiseksi toiveeksi tietokoneruutujen molemmilla puolilla nousi, ettei egyptiläisillä naisilla kestäisi yhtä kauan päästä siihen pisteeseen, jossa Suomessa nyt ollaan tasa-arvoasioissa. Sekä suomalaiset että egyptiläiset naiset yhtyivät näkemykseen, ettei mikään maa ole vielä saavuttanut täydellistä tasa-arvoa.