Demokratian tila heikkenee ympäri maailmaa, ja jopa 74 prosenttia ihmisistä elää autoritaarisissa valtioissa. Demokratiat kohtaavat sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, ja yhteistyötä demokratian puolustamiseksi tarvitaan akuutisti. Autoritaariset hallinnot tekevät yhä enemmän yhteistyötä keskenään, joten myös demokratioiden on toimittava entistä päättäväisemmin.
Yksi toimivan demokratian keskeisistä osa-alueista on vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Onkin tärkeää tunnistaa kansalaisyhteiskunnan rooli demokratian kestävyyden kulmakivenä. Kansalaisjärjestöt toimivat sillanrakentajina instituutioiden ja demokraattisten toimijoiden välillä. Ne tuovat mukanaan asiantuntemusta, dataa, ruohonjuuritason tietoa ja käytännön kokemusta, joita tarvitaan laadukkaan politiikan suunnittelussa.
Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventumassa nopeasti, ja kansalaisjärjestöihin kohdistuu yhä enemmän painostusta myös EU:n jäsenvaltioissa. Käynnissä on huolestuttava trendi: on yhä tavallisempaa, että poliittiset toimijat demonisoivat kansalaisyhteiskuntaa ja pyrkivät rajoittamaan sen toimintaa. Tämä ei ainoastaan horjuta luottamusta kansalaisjärjestösektoriin, vaan heikentää lopulta demokratiaa itsessään.
Kilpi demokratian suojaamiseksi
Vuonna 2025 Euroopan komissio käynnisti Demokratiakilpi-aloitteen, jonka tarkoituksena on suojella demokratiaa ja vaaliprosesseja ulkomaisilta vaikuttamisyrityksiltä ja tiedon manipuloinnilta. Tämä on tervetullut aloite aikana, jolloin demokratia rapautuu sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti.
Kansalaisjärjestöt tuovat mukanaan asiantuntemusta, dataa, ruohonjuuritason tietoa ja käytännön kokemusta, joita tarvitaan laadukkaan politiikan suunnittelussa.
Eurooppalaisten demokratiatoimijoiden kattojärjestö European Partnership for Democracy (EPD), jota Demo Finland tällä hetkellä puheenjohtaa, on koonnut laajan kansalaisjärjestöjen liittouman, joka on osallistunut Demokratiakilven kehittämiseen. Hyvissä ajoin tehty vaikuttaminen johti merkittäviin parannuksiin aloitteessa, ja yhteistyö oli rakentavaa. Nyt käynnissä olevassa täytäntöönpanovaiheessa kansalaisyhteiskuntaa ei kuitenkaan ole otettu mukaan siinä määrin kuin olimme odottaneet.
EPD on yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa pyrkinyt vaikuttamaan ja tukemaan Demokratiakilpi-prosessia. Tammikuussa se koordinoi laajaa kansalaisyhteiskunnan aloitetta, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa Euroopan parlamentin Demokratiakilpi-erityisvaliokunnan raporttiluonnoksen käsittelyyn. Käsiteltävänä on nyt yli 1 600 muutosta, ja EPD seuraa prosessia tarkasti varmistaakseen, että kansalaisyhteiskunnan näkökannat otetaan huomioon lopullisessa tekstissä.
Uusi keskus tukemaan demokratiaa
Tärkeä edistysaskel saavutettiin, kun vähemmän iskevästi suomeksi nimetty Demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalainen keskus aloitti toimintansa nyt keväällä. Sen tehtävänä on yhdistää asiantuntemus ja resurssit, jotta voidaan parantaa yhteistä kykyä ennakoida, havaita ja torjua demokratioita uhkaavia vaaroja, kuten ulkomaisia vaikuttamispyrkimyksiä ja disinformaatiota. Keskus on keskeinen osa Demokratiakilpi-aloitetta, ja sillä on avainrooli Demokratiakilven käytännön toiminnan koordinoinnissa.
Keskus on linjannut painopisteensä ensimmäiselle toimintavuodelle. Niihin kuuluvat kansalaispaneelien hyödyntäminen sekä sidosryhmäfoorumin perustaminen. EPD ja muut kansalaisjärjestöt seuraavat erityisesti sidosryhmäfoorumin perustamista.
Sidosryhmäfoorumin perustaminen keskuksen yhteyteen on lupaava askel, mutta toistaiseksi ei juuri ole näyttöä siitä, että foorumi suunnitellaan sidosryhmien tarpeita vastaavalla tavalla. Tämä on menetetty tilaisuus. Kansalaisjärjestöjen sivuuttaminen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ei ole strategista eikä järkevää.
Demokratian puolustajia tarvitaan
Keskusteluissa nostetaan usein esiin, että autoritaariset hallinnot ovat luopumassa sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Sen sijaan ne käyttävät sääntöpohjaisuutta valikoivasti ja pyrkivät muuttamaan järjestelmää itselleen suotuisaksi sekä lamauttamaan ne säännöt, jotka eivät sovi niiden autoritaarisiin toimintamalleihin.
Tuore esimerkki on YK:n kansalaisjärjestökomitea, jonka autokraatit käytännössä valtasivat huhtikuussa 2026. CIVICUS raportoi, että YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOCin jäsenvaltiot valitsivat 19 uutta jäsentä kansalaisjärjestökomiteaan lähes ilman kilpailua, sillä ehdokkaina oli vain 20 valtiota. Kansalaisjärjestökomitea on elin, joka päättää, mitkä kansalaisjärjestöt saavat neuvoa-antavan aseman YK-järjestelmässä. CIVICUSin mukaan 19:stä valitusta valtiosta 13 on sulkenut kokonaan tai kaventanut kansalaisyhteiskunnan tilaa. Toisin sanoen kansalaisyhteiskunnan pääsyä YK:hon valvova elin on nyt niiden valtioiden hallinnassa, jotka haluavat pitää kansalaisyhteiskunnan poissa. Nykyiseen 19-jäseniseen komiteaan kuuluvat muun muassa Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Kuuba, jotka eivät todellakaan ole tunnettuja kukoistavista kansalaisyhteiskunnistaan.
Autoritaariset hallinnot käyttävät sääntöpohjaisuutta valikoivasti ja pyrkivät muuttamaan järjestelmää itselleen suotuisaksi sekä lamauttamaan ne säännöt, jotka eivät sovi niiden autoritaarisiin toimintamalleihin.
YK:n kansalaisjärjestökomitean valtaus osoittaa, että demokratian puolustajien on oltava erittäin hereillä myös EU:n toimielinten kehityksen suhteen. Kun aloitteita, kuten Demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalaisen keskuksen sidosryhmäfoorumia suunnitellaan ja sen kansalaisyhteiskuntaedustajia valitaan, on äärimmäisen tärkeää olla valppaana mahdollisten autoritaaristen vaikuttamispyrkimysten varalta. Kansalaisyhteiskunnan aito osallistuminen on välttämätöntä keskusta ja sen sidosryhmäfoorumia perustettaessa, jotta varmistetaan, että keskuksella on edellytykset toimia demokraattisesti ja tehokkaasti.
Kansalaisjärjestöjen toiminta ei tietenkään ole mahdollista ilman rahoitusta. On paitsi järkevää myös demokratioidemme kannalta välttämätöntä varmistaa, että EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä varataan riittävästi rahoitusta kansalaisyhteiskunnalle. Kansalaisyhteiskunnan resurssien jatkuva supistaminen ei ole strategista aikana, jolloin demokratia heikkenee ja instituutiot toisaalta kehottavat toistuvasti kansalaisjärjestöjä tukemaan niiden toimintaa. Järjestöt eivät pysty tähän ilman riittävää rahoitusta.
Demokratian vahvistaminen vaatii yhteistyötä
Demokratiatoimijat odottavat edelleen selkeämpää aikataulua Demokratiakilven toimeenpanolle. Tähän mennessä toteutetut sidosryhmäkuulemiset eivät ole olleet kovin laajoja. Euroopan parlamentti viimeistelee kantojaan ennen äänestystä, joka on näillä näkymin kesäkuussa. Parlamentin kanta on yleisesti ottaen ollut kunnianhimoisempi, mutta on edelleen epäselvää, miten sen suositukset otetaan huomioon Euroopan komission työssä.
On paitsi järkevää myös demokratioidemme kannalta välttämätöntä varmistaa, että EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä varataan riittävästi rahoitusta kansalaisyhteiskunnalle.
Valtiolliset tahot eivät voi yksin puolustaa demokratiaa. Demokratian puolustaminen edellyttää hallitusten, instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä, ja kansalaisyhteiskuntaa tulisi pitää strategisena kumppanina. Demokratiakilpi ja Demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalainen keskus ovat merkittäviä askelia oikeaan suuntaan, mutta niiden toimivuus riippuu siitä, kuinka osallistavia ja kunnianhimoisia ne ovat käytännössä.
Autokraattien tiivistäessä rivejään myös demokratioiden on kiireesti uudistettava toimintatapansa ja narratiivinsa ja tehtävä tiiviisti yhteistyötä. Kansalaisyhteiskunta on valmis antamaan oman panoksensa. Kysymys kuuluu, otetaanko se aidosti mukaan tulevien suuntaviivojen rakentamiseen.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.