Demo juhli 10-vuotista taivaltaan kansainvälisenä demokratiapäivänä 15.9. eduskunnan kanssa järjestetyssä juhlaseminaarissa “Vuoropuhelu sovinnon välineenä”. Pikkuparlamentissa järjestettyyn seminaariin osallistui runsas joukko puolueaktiiveja, kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä poliitikkoja ja yhteistyökumppaneita Demon kumppanimaista.
Tilaisuuden avasi eduskunnan puhemies Maria Lohela (Perussuomalaiset), joka korosti puolueiden tärkeää roolia demokratiassa. Hän lupasi puhemieskaudellaan vaalia tätä roolia, kuten myös asiakeskeistä keskustelukulttuuria, joka hänen mukaansa vahvistaa yhteiskuntien yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Seminaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu professori Richard Youngs (Carnegie Endowment for International Peace Europe & University of Warwick). Youngs muistutti yli satapäistä yleisöä siitä, että vaikka tänään juhlimme demokratiaa, niin maailmanlaajuisesti demokraattinen kehitys on kriisissä. Hänen tärkein viestinsä oli se, että vankka poliittinen sitoumus demokratian tukemiseksi ei riitä, vaan maiden, jotka haluavat tukea demokratiakehitystä tulee konkreettisesti uudistaa keinonsa tarjota tätä tukea.
Tärkeimmät huomionsa Youngs tiivisti viiteen ehdotukseen. Ensimmäiseksi hän peräänkuulutti huomattavasti vahvempaa koordinaatiota eri toimijoiden, erityisesti EU:n ja sen jäsenmaiden, välille. Tämä koordinaatio olisi erityisen tärkeää nyt kun EU on sisäisessä kriisissä ja myös sen uskottavuutta ulkopoliittisena toimijana koetellaan.
Richard Youngs kehotti demokratiatukitoimijoita haastamaan ja uudistamaan omaa työtään jatkuvasti
Toiseksi Youngs huomautti, että ei ole yhtä demokraattisen transition mallia. Tämän takia tukijoiden tulee tehdä merkittävästi syvällisempää analyysia kumppanimaiden poliittisista tilanteista ja tarjota nykyistä pitkäkestoisempaa sitoutumista. Kolmantena ehdotuksena Youngs otti esiin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kohtaaman entistä vahvemman vastustuksen joissakin kumppanimaissa. Youngs toivoikin entistä parempaa tukea työntekijöiden turvallisuudelle ja toimintaedellytyksille tällaisissa maissa.
Youngsin viimeiset ehdotukset koskivat demokratian monimuotoisuutta ja uusien, nousevien maiden mukaan tuloa demokratiatukitoimijoiden joukkoon. Perinteisten, lähinnä eurooppalaisten ja amerikkalaisten, toimijoiden tulee tarkoin harkita kuinka toimia yhdessä näiden nousevien länsimaiden ulkopuolelta tulevien valtioiden kanssa. Niiden tarjoama tuki saattaa poiketa paljonkin siitä mihin olemme tottuneet ja ne saattavat edustaa, kuten myös tukea, hyvin erilaisia demokratiakäsityksiä ja -malleja. Youngs haastoi toimijat pohtimaan sitä mitä on ”se demokratia” jota tuemme tai haluamme tukea?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (Kokoomus) kiitti Demoa sen työstä ja kymmenen vuoden aikana saavutetuista tuloksista. Hän vahvisti, että demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen tukeminen tulevat säilymään Suomen kehityspolitiikan prioriteeteissa, vaikka kehitysyhteistyöhön kohdistunee suuret leikkaukset. Hän kannusti toimijoita olemaan strategisia ja uudistamaan käytäntöjään, jotta tuloksia voidaan saavuttaa myös vähenevillä resursseilla.
Presidentti Tarja Halonen ja Demon kunniapuheenjohtaja Mirja Ryynänen seminaarissa
Opposition ääni kuultiin kansanedustaja Eero Heinäluomalta (SDP), joka kritisoi hallituksen aikeita leikata kehitysrahoitusta. Heinäluoma nojasi Iso-Britannian esimerkkiin: tiukan talouskurin hallitus päätti jättää kehitysyhteistyön kokonaan jättileikkausten ulkopuolelle. Hänen mukaansa nämä päätökset ovat Suomelle harmillisia pitkällä tähtäimellä ja myös Suomen asema pohjoismaisessa viiteryhmässä on vaarassa.
Seminaarin päätti Demon puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen (Vihreät). Hänen näkemyksensä mukaan demokratian puute on ehkä tärkein juurisyy tämän päivän kriiseille ja konflikteille. Järvinen sanoi uskovansa, että demokratian paikallinen vahvistaminen on ainoa tie eteenpäin ja siten Demon kaltaisille toimijoille on yhä enemmän kysyntää jatkossa.
Artikkelin pääkuva: Puhemies Maria Lohela avasi juhlaseminaarin