Sunnuntain 6.5. kunnallisvaalit Tunisiassa ovat historialliset, sillä ne ovat
ensimmäiset demokraattiset kunnallisvaalit, jotka maassa järjestetään vuoden
2011 arabikevään jälkeen.
Arabikevään tuloksena itsevaltaisen presidentti Zine El Abidine Ben Alin valtakausi loppui ja Tunisia on kehittynyt kohti aitoa demokratiaa mutta poliittinen tilanne on edelleen epävakaa. Reformien hitaus, köyhyys, korruptio ja työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys), sekä alueellinen epätasa-arvo ovat ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä ja poliittisten ääriliikkeiden kannatuksen nousua.
Vallankumouksen jälkeen maalla on ollut yhteensä yhdeksän hallitusta, jotka ovat pyrkineet heikon taloustilanteen parantamiseen, mutta esimerkiksi turismi on kärsinyt terrori-iskujen seurauksena.
Kunnallisvaalit ovat erityisen tärkeät, sillä niiden toivotaan antavan lisää vauhtia maan demokratisoitumiselle. Vaalit lisäävät paikallisen päätöksenteon merkitystä ja kunnanvaltuustojen valtaa. Tähän asti kuntien päätöksentekoa on vaikeuttanut vahva keskushallinto, mutta vuoden 2014 uudessa perustuslaissa kuntien merkitystä päätöksenteon ensimmäisenä asteena vahvistettiin. Näiden vaalien kautta uuden roolin toivotaan realisoituvan.
Neljä kertaa lykätyt vaalit tulevat helpotuksena monille tunisialaisille sillä vallankumouksen jälkeinen poliittinen epävarmuus on vaikeuttanut muun muassa peruspalvelujen saantia. Vaalit ovat edistysaskel myös inklusiivisuuden suhteen, sillä vuoden 2017 paikallisvaalilaki takaa ehdokasasettelumääräyksillään
ennennäkemättömän osallisuuden nuorille, naisille ja vammaisille henkilöille.
Vaalien ehdokkaista 75% on alle 45 -vuotiaita ja 47,6 % on naisia. Vaalien tulokset julkaistaan 9.5.2018.
Demo ry Tunisiassa
Tunisiassa Demo on työskennellyt ulkoministeriön rahoituksella jo vuodesta 2012, jolloin se perusti uraauurtavan monipuoluepohjaisen Tunisian politiikkakoulun, jota vetää Pohjois-Afrikan alueen johtava think-tank Centre des Etudes Méditerranéennes et Internationales
(CEMI).
Politiikkakoululla on vaikuttavia tuloksia. Sen alumneista 25 % oli ehdolla
parlamenttivaaleissa 2014, 14 heistä tuli valituksi ja alumneista on noussut myös useita maan ministereitä. Alumnit ovat korostaneet politiikkakoulun merkitystä erityisesti yli puoluerajojen luotavien suhteiden ja yhteistyön johdosta. Nämä opit olivatkin kultaa kalliimpia vuoden 2013 poliittisen kriisin ratkaisemisessa. Tuolloin kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, niin sanottu Tunisian rauhankvartetti, kutsui neuvottelupöydän ääreen politiikkakoulun käyneitä poliitikkoja ja onnistui lievittämään jännitteitä niin, että perustuslaista päästiin yksimielisyyteen ja vuoden 2014 vaalit saatiin järjestettyä. Rauhankvartetti palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2015. Politiikkakoulun lisäksi Demo tukee myös puolueiden strategiatyötä, sekä puolueiden johdon välistä monipuoluefoorumia.