Demokratiatukijärjestö International IDEA:n marraskuussa 2019 julkaisema The Global State of Democracy 2019 -raportti antaa kattavan kuvan demokratian tilasta ja kehittymisestä maailmalla viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Toista kertaa koostettu raportti pohjautuu laajaan dataan 158 valtiosta vuosilta 1975–2018. Demokratian keskeisiä osa-alueita mitataan kaiken kaikkiaan 97 indikaattorilla, joiden perusteella valtiot on jaoteltu kolmeen laajaan kategoriaan; demokratiat (joiden laadussa on suurtakin vaihtelua), hybridihallinnot ja epädemokraattiset valtiot.
Tammikuussa International IDEA:n pääsihteeri Kevin Casas-Zamora sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen maaosajohtaja Leena Rikkilä-Tamang vierailivat Suomessa Demon ja ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa esittelemässä raporttia ja sen keskeisiä löydöksiä. Demokratia ei ole aina lunastanut kaikkia odotuksia hyvinvoinnista. Monet demokraattisesti valitut hallinnot ovat epäonnistuneet korruption, sukupuolten epätasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisessä tai työllisyyden ja talouskasvun luomisessa. Data kuitenkin osoittaa, että autoritaariset maat tai hybridihallinnot eivät keskimäärin ole pärjänneet sen paremmin. Sen mukaan demokratioissa kestävää hyvinvointia syntyy todennäköisemmin.
Demokratioiden määrä jatkaa kasvuaan
Vaikka demokratian kriisistä on puhuttu jo useita vuosia, maailma on IDEA:n raportin perusteella demokraattisempi kuin koskaan. Kun vuonna 1975 vain neljäsosa maailman maista oli demokratioita, vuonna 2018 demokratioiden osuus oli jo reilu 60 % maista. Avauksia demokraattisempaan suuntaan on tapahtunut valtioissa, jotka eivät koskaan historiansa aikana ole olleet demokratioita. Demokratia on myös osoittautunut vastustuskykyiseksi, sillä suurin osa (81 %) maailman demokratioista on säilyttänyt demokraattisen hallintomuotonsa vuodesta 1975 lähtien tai siitä lähtien, kun niistä on tullut demokratioita. On kuitenkin huomattava, että pelkkä luokittelu demokratiaksi ei vielä kerro kaikkea, sillä demokratioita on hyvin erilaisia ja vain alle neljäsosa niistä on erityisen vahvoja, eli sijoittuu hyvin kaikilla mitattavilla demokratian osa-alueilla.
Erittäin positiivinen löydös on myös se, että demokratiat tarjoavat paremmat kestävän kehityksen olosuhteet kuin muut hallintomallit. Raportin mukaan data ei tosin sellaisenaan näytä aivan suoraa kausaalisuhdetta demokratian ja hyvinvoinnin välille, ja hallintomallin lisäksi on myös muita vaikuttavia tekijöitä. Raportti kuitenkin osoittaa, että demokratioissa esimerkiksi perushyvinvointi ja inhimillinen kehitys sekä sukupuolten tasa-arvo toteutuvat keskimäärin huomattavasti paremmin kuin muissa hallintomalleissa. Lisäksi demokratioissa on paremmat edellytykset yritystoiminnalle. Eniten perushyvinvointiin vaikuttava demokratian osa-alue näyttää datan mukaan olevan vähäinen korruptio.
Demokratian laatu heikkenee
Vaikka raportti tarjoaa paljon ilon aiheita, nostaa se esiin myös tukun haasteita. Määrällisesti demokratia on kasvussa, mutta laadullisesti se on heikentynyt sekä perinteisissä että uudemmissa demokratioissa. Heikoiksi demokratioiksi on raportissa luokiteltu demokratiat, jotka saavat matalat pisteet vähintään yhdellä mitatuista viidestä osa-alueesta. Niiden osuus kaikista demokratioista on kasvussa, ja toisaalta erittäin laadukkaiden, eli kaikilla osa-alueilla hyvät pisteet saavien, demokratioiden osuus on puolittunut tarkastelujakson aikana. Laadukkaissa demokratioissakin heikentyneitä osa-alueita ovat erityisesti kansalaisyhteiskunnan tila ja oikeuslaitoksen riippumattomuus. Uudet demokratiat ovat myös haavoittuvia, eli noin kolmasosa vuoden 1975 jälkeen demokratisoituneista valtioista on jossakin vaiheessa muuttunut takaisin hybridihallinnoksi tai epädemokraattiseksi valtioksi. Niistä yli puolet on kuitenkin palannut demokratiaksi. Joissain valtioissa demokratia on kokenut taantumisen, kun hallinnon valvontamekanismeja on vähitellen heikennetty ja kansalaisvapauksia kavennettu. Kuusi kymmenestä valtiosta, joissa tällaista taantumista on tapahtunut, sijaitsee Euroopassa.
Raportti osoittaa selkeästi, että hybridihallintojen määrä on noussut jyrkästi. Vuonna 1975 hybridiksi luokiteltiin 7 valtiota, kun vuonna 2018 niitä oli 28. Näissä valtioissa hallinto usein omaksuu näennäisen demokratian esimerkiksi säännöllisten, joskaan ei aidosti kilpailullisten, vaalien muodossa. Yleensä myös kansalaisvapaudet ovat hyvin rajoitettuja. Suurimmassa osassa tapauksista hybridihallinto ei ole transitiovaihe matkalla kohti demokratiaa, vaan pysyvä tila. Toisaalta poikkeuksiakin on: vuonna 2018 kaksi maailman pysyvimmistä hybridivaltioista, Armenia ja Malesia, nousivat demokratioiden kategoriaan.
Huolestuttavia löydöksiä raportissa on myös korruption sitkeys. Korruption vähyys on ainoa demokratian osa-alue, joka on huonontunut globaalisti koko tarkastelujakson aikana. Korruptio vähentää sekä ihmisten luottoa poliitikkoihin että luottoa hallintoon ja demokratiaan yleensä. Joissain tapauksissa valtioiden kyvyttömyys vähentää korruptiota on nähty yhtenä syynä populismin kasvulle. Kevin Casas-Zamora nosti keskustelutilaisuudessa esiin erityisesti tilaston, jonka mukaan jopa 43 %:ssa maailman valtiosta korruption määrä on suurta. Vähäistä se on vain 14 %:ssa valtioista. Korruptio on siis ongelma sekä demokratioissa että muissa hallintomuodoissa. Toisaalta on huomioitava, että muissa hallintomuodoissa korruptiota on kuitenkin demokratioita enemmän. Korruption lisäksi Casas-Zamora kiinnitti huomion sukupuolten tasa-arvoon ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen osa-alueina, joilla edistys on ollut erityisen hidasta.
Demokratia tarvitsee tukea
Raportti antaa myös suosituksia demokratian kehittämiseen ja puolustamiseen. Suositukset ulottuvat aina osallistumismahdollisuuksien ja osallisuuden kehittämisestä läpinäkyvyyden ja valvontamekanismien lisäämiseen, minkä lisäksi myös kansalaiskasvatuksella ja medialukutaidon edistämisellä on oma roolinsa. Raportti peräänkuuluttaa myös erilaisten kansalaisjärjestöjen ja vapaan median tukemista. Keskustelutilaisuudessa raporttia kommentoinut europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) painotti, että EU:n ulkosuhteissa demokratian on oltava keskeisessä roolissa. Lisäksi hän kertoi Euroopan parlamentin seuraavan hyvin tarkkaan niiden jäsenmaiden tilannetta, joissa demokratian eri osa-alueet ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosina. Demon puheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) myös korosti monipuolueyhteistyön ja dialogin merkitystä ja esitteli Demon toimintaa esimerkkinä tuesta moniarvoiselle, inklusiiviselle demokratialle.
The Global State of Democracy 2019 -raportti on ladattavissa täällä.