Kesäkuussa 2024 Kenian nuoriso kerääntyi kaduille. Nuoret ilmaisivat vaatimuksen paitsi tuoreiden veronkorotusten peruuttamiseksi, myös Kenian poliittisten prosessien demokratisoimiseksi sekä läpinäkyvyyden, tilivelvollisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Kenian poliisi tukahdutti rauhanomaiset mielenilmaukset väkivaltaisesti, mikä johti lähes sadan ihmisen kuolemaan mielenosoitusten aikana.
Nuoret saavuttivat mielenilmauksillaan paljon: presidentti William Ruto perui ehdotetut verojen korotukset ennen niiden hyväksymistä, minkä lisäksi hän vaihtoi lähes koko hallituksen. Uusi hallitus on poliittisesti laajapohjaisempi kuin siihenastinen. Samalla presidentin ja hallituksen toimet alkoivat kuitenkin käydä itsevaltaisemmiksi. Maa käyttää maailmanhistoriassa tunnettuja keinoja nuorison poliittisen kritiikin vaimentamiseksi: hajota ja hallitse, kriitikkojen houkutteleminen osaksi valtaeliittiä erilaisilla eduilla ja palkinnoilla sekä avoin väkivalta. Keniassa on kaapattu heinäkuun 2024 jälkeen yli sata nuorta, joista viisi on murhattu.
Mitä tulee nuoriin itseensä, erinomaisesti organisoitujen mielenilmausten jälkeen kyseessä on tällä hetkellä valtavan laaja heterogeeninen joukko, joka toimii tehokkaasti mutta organisoimattomasti. Suuri osa nuorista on todennut, etteivät poliittiset puolueet ole heitä varten, koska ne ovat korruptoituneita, niillä ei ole selkeää ohjelmaa eikä foorumeita nuorten merkitykselliselle toimimiselle. Lisäksi nuoret vastustavat sitä tapaa, jolla puolueita muodostetaan ja jolla ne toimivat.
Suuri osa nuorista on todennut, etteivät poliittiset puolueet ole heitä varten.
Keniassa, samoin kuin monissa muissakin Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa, puolueet muodostuvat yhden vahvan toimijan ympärille ja edustavat lähes aina yhtä alueellista ja etnistä ryhmää. Nuorten suhtautuminen puolueisiin on ymmärrettävää ja perusteltua. Se on myös ongelmallista: elleivät nuoret organisoidu tavalla tai toisella, nykyinen varsin vahva nuorisoliike hyvin todennäköisesti hajaantuu ja kuivuu ennen pitkää kokoon.
Nuoriso protestoi myös muissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa
Laajennetaanpa hieman tulokulmaa. Viime aikoina ja erityisesti vuosina 2024 ja 2025 nuoret monissa muissakin maissa, esimerkiksi Mosambikissa, Ugandassa, Ghanassa, Nigeriassa, Senegalissa ja Etelä-Afrikassa, ovat osoittaneet mieltään vallitsevia poliittisia oloja kohtaan. Nuorison tilannetta ja tyytymättömyyden syitä Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa yhdistää laaja nuorisotyöttömyys, mikä myös vaikeuttaa poliittiseen toimintaan keskittymistä, koska aika ja voimat menevät perustoimeentulon hankkimiseen. Niitä yhdistävät myös vaikeudet päästä mukaan politiikkaan, koska nuoret eivät hallitse poliittisen toiminnan perusteita eikä heille ole politiikassa sellaisia toimintafoorumeita, joissa he voisivat vaikuttaa.
Nuoret ovat turhautuneita kolonialismin ajoilta periytyvään poliittiseen eliittiin, jonka toiminta on korruptoitunutta ja joka pitää tiukasti kiinni vallasta. Nuoret vaativat tilivelvollista ja läpinäkyvää politiikkaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä demokratiaa, joka kuuntelee kansalaisia – myös nuoria – ja heidän tarpeitaan. Saharan etelänpuoleisen Afrikan väestö kattaa 1,3 miljardia ihmistä, joista 70 % on alle 30-vuotiaita. Heistä 53 miljoonaa on työttöminä sekä vailla opiskelupaikkaa.
Useat tekijät vaikuttavat mielenilmausten tuloksellisuuteen
Kenian Z-sukupolvi saavutti merkittäviä tuloksia mielenilmauksillaan. Mosambikissa, Ugandassa ja Nigeriassa nuorten mielenilmaukset jäivät vaille konkreettisia vaikutuksia. Hallitukset näissäkin maissa reagoivat mielenilmauksiin väkivaltaisesti. Nigeriassa pidätettiin myös hyvin nuoria, teini-ikäisiä, ja osaa pidettiin pidätettyinä epäinhimillisissä oloissa useita viikkoja ilman riittävää ravintoa.
Mosambikin, Ugandan ja Nigerian mielenilmaukset eivät olleet yhtä hyvin organisoituja kuin Kenian. Nuorten organisoitumisasteen lisäksi kunkin maan yhteiskunnalliset olot vaikuttavat siihen, miten paljon ja millä tavoilla nuoret voivat toimia poliittisesti. Tämä myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon konkreettisia tuloksia mielenilmauksilla voidaan saavuttaa.
European Partnership for Democracy (EPD) julkaisi hiljattain nuorison yhteiskunnallisen toimimisen mahdollisuuksia mittaavan indeksin Global Youth Participation Index, GYPI. Indeksi tarkastelee 141:ä maata ympäri maailman ja pisteyttää ne laajalla kriteeristöllä asteikolle 0–100, jossa 0 tarkoittaa, että nuorison mahdollisuudet ilmaista itseään poliittisesti ovat olemattomat ja 100 tarkoittaa laajaa vapautta kokoontua, ilmaista mielipiteitä sekä toimia yhteiskunnallisten asioiden muuttamiseksi. Indeksi ilmaisee kokonaistilanteen antamalla kullekin maalle maininnan ”high”, ”medium” tai ”low” kuvaamaan nuorten toimintamahdollisuuksia.
Indeksin mukaan Kenia on 141 maan joukossa vuonna 2025 sijalla 80, ja sille on annettu 59 pistettä sadasta. Kenian luokitus vuonna 2025 on ”medium”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuoret pystyvät ilmaisemaan mielipiteensä ja he saavat järjestää mielenosoituksia. Silti Keniassa hallitus toimii samaan aikaan tavalla, joka rajoittaa toiminnan vapautta, turvallisuutta ja tuloksia.
Alla olevassa taulukossa on esitetty joidenkin Saharan eteläpuoleisen Afrikan maiden pisteytys ja sijoittuminen EPD:n GYPI-indeksillä. Näissä kaikissa maissa nuoriso on vaatinut poliittisia uudistuksia rauhanomaisilla mielenosoituksilla vuosina 2024–2025.
| Maa | Pisteet 0–100 | Sijoitus 141 maan joukossa | Luokitus |
| Ghana | 66 | 50. | High |
| Etelä-Afrikka | 64 | 61. | High |
| Kenia | 59 | 80. | Medium |
| Senegal | 57 | 86. | Medium |
| Nigeria | 51 | 111. | Low |
| Uganda | 49 | 117. | Low |
| Mosambik | 45 | 126. | Low |
Taulukosta näkyy, että Mosambik, Uganda ja Nigeria rajoittavat nuorten poliittista liikkumavaraa enemmän kuin muut mainitut maat.
Toinen merkittävä, mielenilmausten tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä on mielenilmausten organisoitumisaste. Keniassa nuoret organisoituivat sosiaalisessa mediassa hyvin taitavasti. Sen sijaan esimerkiksi Ugandassa tai Mosambikissa organisoitumisaste oli alhainen.
Keniassa on vanhempia, vahvojakin poliittisia toimijoita, jotka keräävät tukea nuorison liikehdinnälle. He ymmärtävät, että elleivät nuoret saa tukea ja mahdollisuuksia järkevään toimintaan, turhautuneisuus purkautuu jollakin kohtalokkaammalla tavalla kuin tähänastiset rauhalliset mielenilmaukset, joissa vaaditaan muutoksia parlamentaarisin keinoin.
Demo Finland tukee puolueiden demokraattisuutta Keniassa
Vuoden 2024 nuorison mielenilmaukset Keniassa nostivat huomion kohteeksi Kenian puolueiden heikkouksia. Keniassa kuten monissa muissakin Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa puolueet ovat perinteisesti muodostuneet yhden karismaattisen yksilön ympärille, lähinnä tukemaan tätä vaaleissa.
Puolueet ovat edustaneet yhteiskunnallisten tavoitteiden sijaan alueellisia ja etnisiä intressejä, eikä niillä ole pääsääntöisesti ollut sellaista poliittista tai ideologista ohjelmaa, jonka perusteella äänestäjät voisivat valita puolueensa tai vaatia niiltä tilivelvollisuutta. Puolueet ovat sisäisesti heikkoja ja alttiita hajoamaan maan poliittisen tilanteen muuttuessa. Puolueissa ei pääsääntöisesti myöskään ole sellaisia rakenteita ja käytäntöjä, jotka mahdollistaisivat marginalisoitujen ryhmien, kuten nuorten, merkityksellisen osallistumisen poliittiseen päätöksentekoon.
Puolueet ovat perinteisesti muodostuneet yhden karismaattisen yksilön ympärille.
Demo Finlandin ja sen yhteistyökumppanin Westminster Foundation for Democracyn (WFD) vuonna 2024 päättynyt nelivuotinen demokratiatukihanke tuki yli 20:ä puoluetta tällaisten rakenteiden ja käytäntöjen muodostamisessa, jotta vammaisten ihmisten poliittinen osallistuminen helpottuisi. Hankkeen tuloksia löydät täältä.
Vuoden 2025 tammikuussa Demo Finland ja WFD aloittivat uuden kehittämishankkeen, joka suunniteltiin nuorison mielenilmausten jälkeisen uuden poliittisen tilanteen ja tarpeen perusteella. Siinä hyödynnetään edellisen hankkeen tuottamia kokemuksia, materiaaleja ja rakenteita.
Hanke tukee puolueita sisäisen demokratian, ohjelmallisuuden ja osallistavuuden kehittämisessä. Hankkeeseen on valikoitu viisi puoluetta, joilla on selkeä näyttö halusta ja kyvystä tähän kehittämistyöhön. Jotkut puolueista ovatkin jo ennen hanketta muodostaneet toimivia nuorisotyöryhmiä ja muita rakenteita tai käytäntöjä, joiden avulla ne ovat mobilisoineet nuoria, naisia ja vammaisia henkilöitä merkitykselliseen poliittiseen toimintaan.
Puolueiden sisäisen demokratian kehittämistyö on uutta Keniassa.
Hanke aloitettiin selvittämällä valittujen puolueiden yksilölliset kehittämistarpeet. Selvityksen mukaan puolueet tarvitsivat tukea poliittisen filosofiansa ja strategiansa hiomiseen sekä siitä viestimiseen niin puolueen sisäisesti kuin ulkoisestikin. Lisäksi puolueet toivoivat tukea poliittisen analyysin tekemiseen oppiakseen reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Puolueiden sisäisen demokratian kehittämistyö on uutta Keniassa.
Hankkeen tavoitteena on, että sen päättyessä vuonna 2027 siinä mukana olevat puolueet ovat kehittäneet sellaisia dokumentteja (strategiat), rakenteita ja käytäntöjä, joita käyttämällä ne kykenevät
- viestimään sekä puolueen sisäisesti että kenialaiselle äänestäjäkunnalle omasta strategiastaan ja puolueensa ohjelmasta;
- luomaan ja ylläpitämään sisäisiä rakenteita, joiden avulla puolueen jäsenet voivat vaatia puolueelta tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksissä, toiminnassa ja varainkäytössä;
- tunnistamaan yhteiskuntansa marginalisoidut ryhmät, kuten nuoret, ja osallistamaan nämä puolueen toimintaan ja sitä kautta laajempaan poliittiseen päätöksentekoon;
- tunnistamaan yhteiskunnallisia muutoksia, joihin puolueen tulee voida reagoida ohjelmallisilla ja käytännöllisillä ratkaisuilla.
Hanke on hyvin ajankohtainen. Ensinnäkin kehittämistyö tapahtuu maassa, jonka tuoreet poliittiset tapahtumat ovat saaneet kansalaiset kiinnostumaan puolueiden osallistavuudesta ja tilivelvollisuudesta. Toiseksi nuoret muodostavat valtavan joukon ihmisiä, jotka on perinteisesti jätetty poliittisen päätöksenteon marginaaliin. Syrjäytynyt nuoriso nähdään eri maissa sekä uhkana että potentiaalina. Aktiivinen politiikkaan osallistaminen korostaa nuorison näkemistä resurssina, ja tarjoamalla nuorille merkityksellisiä kanavia vaikuttaa voidaan ehkäistä nuorison muuttumista uhaksi esimerkiksi radikalisoitumisen kautta.
Lue lisää:
Ithy – Unifying Youth Voices: Transforming Ugandan Politics
Mozambique’s youth revolution: The pulse of democracy in 2024 -Newsday Zimbabwe
Africa’s youth protests: A storm brewing for 2025? | Monitor
Youthquake: How Kenya’s Gen Z Took on IMF Austerity – INTERNATIONALIST 360°
African cities sitting on ‘keg of gunpowder’ as growing youth anger fuels unrest | CNN
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.