Suomen tämänhetkisessä kehityspolitiikassa on merkittävä painotus kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja yritysten roolin kasvattamiseen kehitysyhteistyössä. Valtioneuvoston kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaan yhtenä tavoitteena on tukea paremmin Suomen kaupallis-taloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla.
Yritysten laajempi osallistuminen kehitysyhteistyöhön on ollut suomalaisessa kehityspolitiikassa esillä pitkään. Taustalla on ajatus, että julkinen rahoitus ei riitä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, vaan yksityisen sektorin osallistumista tarvitaan ja kehitysrahoitus tulee valjastaa vivuttamaan yksityistä tukea.
Myös EU on vuonna 2021 lanseeratun Global Gateway -aloitteen myötä siirtämässä kehitysyhteistyön painopistettä yksityissektorille. Global Gatewayn tavoitteena on saada liikkeelle 300 miljardin euron investoinnit Team Europe -yhteistyön avulla, ja rahoitus painottuu erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin.
Kehittyvät markkinat kiinnostavat yrityksiä
Kehityspoliittisen toimikunnan helmikuun lopussa julkaistu keskustelupaperi käsittelee sitä, miten yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamiseen voitaisiin vahvistaa osana liiketoimintaa lisäämällä kannustimia ja madaltamalla osallistumisen esteitä. Raportin mukaan yrityksille tehdyt kyselyt osoittavat, että kiinnostus uusille markkinoille on kasvanut. Suomalaiset pk-yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti Afrikan ja Kaakkois-Aasian kehittyvistä markkinoista.
Demokratian puute on riski kauppapainotteisen kehitysyhteistyön tuloksille ja kestävyydelle.
Kiinnostus ei ole kuitenkaan kanavoitunut laajemmin todellisiin investointeihin. Toiminnan aloittamisen esteet monilla yrityksillä liittyvät riskeihin, tiedon tai yhteistyökumppaneiden puutteeseen tai riittämättömään resursointiin.
Riskienhallinta epävakaissa olosuhteissa on yrityksille suuri haaste: Maailmantilanteen epävarmuus vaikeuttaa kehittyville markkinoille suuntaamista noin kolmasosalla EK:n kyselyyn vastanneista yrityksistä, ja noin kolmasosa pitää riskejä yleisesti liian suurina.
Demokratia muodostaa yritystoiminnalle otollisimmat olosuhteet
Demokratian puute on riski kauppapainotteisen kehitysyhteistyön tuloksille ja kestävyydelle. Demo Finlandin vuonna 2024 julkaisema policy brief toteaa, että liberaalin demokratian on osoitettu muodostavan talouskasvulle otollisimmat olosuhteet. Demokraattisen poliittisen järjestelmän toiminta on yleensä autoritaarisia järjestelmiä vakaampaa, tehokkaampaa ja ennakoitavampaa, mikä hyödyttää niin yrittäjiä, sijoittajia, työntekijöitä kuin kuluttajia.
Sijoittajille on tärkeää, että talouteen vaikuttavia poliittisia päätöksiä kyetään ennakoimaan pitkäjänteisesti ja ne toteutetaan osana laadukasta ja läpinäkyvää lainvalmistelua, jossa kuullaan monipuolisesti eri intressiryhmien näkökulmia. Laajamittainen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät tehtyjen päätösten hyväksyttävyyttä, ehkäisevät poliittisten ääriliikkeiden muodostumista ja mahdollistavat vaalien jälkeisen vallansiirtymän ilman liiketoiminnalle koituvia häiriöitä. Demokratioissa on muita valtiomuotoja vähemmän korruptiota, ja innovaatioympäristö on taloudelliselle toiminnalle suotuisampi.
Demokratioissa on muita valtiomuotoja vähemmän korruptiota, ja innovaatioympäristö on taloudelliselle toiminnalle suotuisampi.
Yksi keskeisistä tekijöistä sille, miksi demokratia muodostaa yritystoiminnalle suotuisimman toimintaympäristön, on toimiva oikeusvaltio. Tuomioistuinten riippumattomuus, lakien noudattaminen ja yksilöiden oikeudet ovat vakaan demokraattisen järjestelmän tunnuspiirteitä, jotka takaavat taloudellisen toiminnan ja investointihalukkuuden kannalta välttämättömän luottamuksen omistusoikeuteen ja sopimusten pitävyyteen.
Demokratian tila ja demokratian rapautuminen eivät ole vain kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta merkittäviä aiheita, vaan myös yritysmaailman on syytä olla niistä kiinnostuneita. Demokratian tukeminen hyödyttää talouskasvua ja taloudellisia kumppanuuksia, ja demokratiaa uhkaavia riskejä kannattaa kartoittaa myös yritysmaailman näkökulmasta ja tarpeista käsin.
Autoritaarinen kehitys vesittää yrityspainotteisen kehitysrahoituksen mahdollisuuksia
Eurooppalaisten demokratiatoimijoiden kattojärjestö European Partnership for Democracyn arvion mukaan 68 % Global Gateway -rahoituksesta on mennyt autoritaarisiin tai hybridihallinnon maihin vuonna 2024. Yrityspainotuksen myötä tuki perinteisemmille sektoreille, kuten demokraattisille instituutioille ja kansalaisyhteiskunnalle, on vähenemässä. Lisäksi EU keskittyy entistä enemmän demokratian vahvistamiseen unionin sisäisesti kansainvälisen demokratiatuen sijaan.
Myös useat EU:n jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat tehneet leikkauksia kehitysyhteistyörahoitukseen. Demokratiatukeen rahoituksesta on kohdistunut jo valmiiksi hyvin pieni osuus. Globaalisti tilanne ei ole parempi. Yhdysvallat on presidentti Trumpin toisen kauden aikana käytännössä vetäytynyt kokonaan demokratian tukemisesta. Autoritaarinen kehitys maailmalla uhkaa vesittää yrityspainotteisen kehitysrahoituksen mahdollisuuksia.
Vahvan demokratian edistäminen on myös elinkeinoelämän etu.
KPT:n raportissa huomioidaan Suomen laskevan kehitysrahoituksen vaikutukset yritysten toimintamahdollisuuksiin kehittyvillä markkinoilla, vaikka se ei käsittelekään demokratiavaikutuksia: ”Supistuva kahdenvälinen kehitysyhteistyö ja ylipäätään pienenevä kehitysrahoitus vähentävät juuri niitä välineitä ja pitkäjänteisiä ’alustoja’, joiden kautta Suomi voi rakentaa markkinoita. Samalla vähenevät mahdollisuudet vaikuttaa sääntelyyn ja luoda yrityksille realistisia toimintamahdollisuuksia –”.
Yritysten toimintamahdollisuudet paranevat, kun ympäristö on vakaa, innovointi on mahdollista, lainsäädäntö ennakoitavaa ja tuomioistuinlaitos on riippumaton. Vahvan demokratian edistäminen on myös elinkeinoelämän etu. Siksi kansainvälinen demokratiatuki tulisi huomioida yhtenä välineenä riskienhallinnassa ja yritysten toimintaa edistävän vakauden lisäämisessä.
—
Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demo Finlandin näkemyksiä.