Demo järjesti 1.10. yleisötilaisuuden demokratiatuesta, ja mukana oli myös Demon hollantilainen sisarjärjestö Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD). Tilaisuudessa keskusteltiin Suomen demokratiatuesta sekä Demon ja NIMDin kokemuksista monipuolueyhteistyöhön perustuvasta puolueiden demokratiatuesta.
Tilaisuuden avasi Demon vt. toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah, minkä jälkeen apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu ulkoasiainministeriön kehityspoliittiselta osastolta kertoi Suomen valmisteilla olevasta demokratiatukilinjauksesta. Puhujina olivat myös NIMDin toiminnanjohtaja Hans Bruning, ohjelmajohtaja Pepijn Gerrits ja ohjelmasuunnittelija Maaike van der Werf sekä Demon erityisneuvontaja Sari Varpama.
Ulkoasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan demokratiatukilinjausta, joka pohjautuu vuonna 2012 tehtyyn kehityspoliittiseen toimenpideohjelmaan. Yksi linjauksen tärkeimmistä tavoitteista on pirstaloitumisen vähentäminen Suomen demokratiatuessa, kertoi Riikka Laatu. Suomi aikoo lisätä kokonaistukea sektorille, mutta yksittäisten projektien määrää vähennetään. Demokratian tukeminen on yksi kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteistä, ja Suomi pyrkii kehittämään demokratiatukipolitiikkaansa entistä koherentimmaksi ja tuloksellisemmaksi. Valmisteilla oleva demokratiatukilinjaus keskittyy kuitenkin demokratian tukemiseen laajassa merkityksessä, eikä nosta esimerkiksi puolueisiin keskittyvää poliittista demokratiatukea esiin.
Joustavuus ja pitkä sitoutuminen NIMDin toiminnan kulmakiviä
NIMDin toiminnanjohtaja Hans Bruning muistutti, että puolueita ja niiden roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ei tulisi ylenkatsoa demokratiatuessa, sillä demokratiaa ei voi järjestää ilman toimivia, demokratian periaatteisiin sitoutuneita puolueita. Bruningin mukaan hyvää hallintoa ja kaikkia sen teknisiä elementtejä tarvitaan, mutta jotta paljon puhuttuun hyvään hallintoon päästään, tarvitaan myös puolueita.
Ohjelmajohtaja Pepijn Gerrits puolestaan kertoi NIMDin toimintaperiaatteista ja työtavoista. Aloittaessaan toimintaa kohdemaassa NIMD pitää tärkeänä, että sillä on jotakin annettavaa kaikkien parlamenttipuolueiden väliseen dialogiin ja että puolueet ovat toimintaan sitoutuneita. Lisäksi NIMD pyrkii aina vahvistamaan linkkiä kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten päättäjien välillä. Paikallinen omistajuus kuuluu NIMDin tärkeimpiin toimintaperiaatteisiin, kuten myös tasapuolisuus kaikkia mukana olevia puolueita kohtaan sekä kaikkien toimijoiden osallistaminen prosessiin. Lisäksi NIMDin periaatteisiin kuuluu paikallisten kumppanien kanssa toimiminen, joustavuus sekä pitkän aikavälin sitoutuminen.
NIMD on toiminut osassa kohdemaistaan jo yli 10 vuoden ajan. Gerrits muistuttikin, etteivät kolmen tai neljän vuoden projektisyklit toimi demokratiatuen sektorilla, koska kestävien tulosten saavuttaminen vie aikaa. NIMDillä on kuitenkin konkreettisia tuloksia toiminnastaan, sillä se on muun muassa ollut tukemassa useita puolueiden välisen dialogin foorumeita, jotka ovat edelleen toiminnassa.
Demolla ja NIMDillä tiivistä yhteistyötä
NIMDin käytännön toiminnasta kertoi esimerkin ohjelmasuunnittelija Maaike van der Werf, joka vastaa Tunisian ohjelmasta. NIMDin kumppaneina Tunisiassa ovat Demo, Bulgarian School of Politics (BSoP) sekä tunisialainen Centre d’Etudes Méditerranéennes et Internationales (CEMI). Demo ja NIMD tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa hankkeen suunnittelussa ja seurannassa, ja keinoja yhteistyön syventämiselle tutkitaan edelleen.
Tunisiassa NIMD ja Demo kumppaniensa kanssa tukevat politiikkakoulua, joka tarjoaa poliittisesti aktiivisille nuorille tietoja demokratiasta ja kykyjä toimia siinä sekä käytännön oppeja esimerkiksi vaalikampanjoinnista. Politiikkakoulun kurssit kokoontuvat kymmenen kertaa vuoden aikana kahden päivän koulutuksiin, minkä lisäksi kurssilaisilla on erilaisia kotitehtäviä ja he osallistuvat julkisiin väittelyihin. Van der Werf kertoi myös ohjelmaan sisältyvästä puolueiden välisen dialogin näkökulmasta, jota pyritään edelleen vahvistamaan.
Demon erityisneuvonantaja Sari Varpama mainitsi puheenvuorossaan NIMDin olleen Demolle tärkeä yhteistyökumppani koko Demon olemassaolon ajan, sillä järjestöillä on toimintatavoissaan paljon yhteistä. Demolla on kuitenkin NIMDiin verrattuna sikäli erilaiset lähtökohdat toiminnalleen, että se on kooltaan ja rahoitukseltaan huomattavasti pienempi, eikä sen rahoitus mahdollista samanlaista joustavuutta toiminnassa. Varpama toi esiin myös Demon pettymyksen siihen, ettei puolueita ole mainittu Suomen valmisteilla olevassa demokratiatukilinjauksessa. Vaikka valtiolliset toimijat eivät voikaan rahoittaa puolueita muissa maissa, Demo voi ja sillä olisi näin ollen mahdollisuus toimia Suomen demokratiatuen täydentäjänä. “Parlamenttien toimintaa ei kannata tukea, jos ei myös varmisteta, että ihmisillä on tasavertainen mahdollisuus päästä parlamenttiin”, kommentoi Varpama.
Varpama puhui myös demokratiatuen merkityksestä konfliktinhallinnassa, sillä legitiimi politiikka sekä kaikki toimijat huomioiva järjestelmä tukevat kestävää rauhaa. Muun muassa hauraista valtioista sekä rauhanrakennuksesta puhuttaessa ei siis tulisi unohtaa demokratiatukea, jolla on mahdollisuus toimia rauhan ja kehityksen edistäjänä.
Puheenvuorojen jälkeen keskusteltiin vielä muun muassa poliittisen demokratiatuen haasteista ja niihin vastaamisesta, Demon toiminnasta suomalaisten poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa sekä vuosituhattavoitteiden jälkeisen prosessin etenemisestä demokratian näkökulmasta. Toistaiseksi hyvä hallinto on ollut keskusteluissa mukana, ja Hans Bruningin mukaan on myös tärkeää, että demokratiatukijärjestöt ovat aktiivisia sen pitämisessä mukana agendalla.