EU on saanut viimeisen reilun vuoden aikana arvostelua kyvyttömyydestään tukea naapurialueidensa demokratiapyrkimyksiä. Toisaalta Arabikevään tapahtumat osuivat aikaan, jolloin EU on joutunut keskittämään voimansa talouskriisistä selviämiseen. Tästä huolimatta, ongelman ydin on unionin vanhentuneissa ja kankeissa tukielementeissä. Yksi askel kohti uudenlaista tukea otettiin, kun Euroopan parlamentin ulkoasiainkomitea äänesti European Endowment for Democracyn (EED) perustamisen puolesta maaliskuussa.
EED:n tarkoituksena on muodostaa uusi jo olemassa olevista instrumenteista ja EU:n sekä sen jäsenmaiden hallinnoista irrallinen toimija, joka voi tukea demokratian puolesta toimivia puolueita, kansalaisjärjestöjä tai yksittäisiä henkilöitä. Tuki tulee olemaan mahdollisimman joustavaa ja epäbyrokraattista. Demokratian tukemisessa on tärkeää, että apua on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan.
Vuosittaiset ja ennalta määrättyihin tukimuotoihin kohdistuvat EU-haut eivät ole toimivia ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistien kannalta. Jokaisen maan demokratiapyrkimykset ottavat paikallisen muodon ja aktivistit joutuvat toimimaan mitä erilaisimmissa poliittisissa ympäristöissä. Näin myös tuen tulee soveltua vaihteleviin tilanteisiin ja olla joustava haun, käyttötarkoituksen ja aikataulun kannalta.
EU:n käytössä oleva tukielementti, European Instrument for Democracy and Human Rights (EIDHR), on sortunut juuri tähän kaikkeen. EIDHR:sta irrallinen EED voisi toimia rahoituskanavan lisäksi myös ajatushautomona. EED:n tulisi näin olla tiennäyttäjä siinä, että demokratiatuesta ja demokratiasta itsestään ollaan valmiita keskustelemaan eikä vain tukemaan jo olemassa olevia instituutioita.
Esimerkiksi arabimaissa ei ole olemassa valmista demokratian mallia, ja eurooppalainen vapaisiin markkinoihin ja sekularismiin nojaava demokratia ei välttämättä ole se, jota arabimaissa halutaan. Vaikka EU ei ole nimellisesti vienyt mitään demokratian mallia, niin käytännössä se on kuitenkin tähän mennessä profiloitunut oman käytäntönsä kannattajana.
Demokratiatuki on EU:n julkisuuskuvan ja uskottavuuden kannalta merkittävä toimiala. Päännosto naapurialueiden tukemisessa on merkki siitä, että demokratia todella on arvo, jolle koko unionin toiminta perustuu ja haluaa jatkossakin perustua. EU on pitänyt demokratiaa liittymiskriteerinä mahdollisille uusille jäsenmaille. Näin EU-jäsenyys on toiminut kannustimena muun muassa itäisen ja kaakkoisen Euroopan valtioiden demokratioiden vahvistamiselle. EU:n tukiessa Euroopan ulkopuolisia maita, joutuu se samalla linjaamaan sitä minkälaista taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä se haluaa jatkossa näiden maiden kanssa tehdä.
Ratkaisemattomia kysymyksiä EED:n toiminnasta on vielä useita. Esimerkiksi rahoituksesta, tuettavista toiminnan muodoista ja tuettavista alueista ei ole päätetty. Päätös EED:n perustamisesta on kuitenkin tehty ja tarkoitus on, että sen toiminta alkaa vielä tämän vuoden aikana. EED on saanut paljon tukea varsinkin kansalaisjärjestöiltä ja unionin itäisiltä jäsenmailta. Onnistuessaan se voi olla askel kohti keskustelevaa ja joustavaa demokratioita tukevaa Euroopan unionia, vastapainona aiempaan teknokraattiseen ja vanhoihin kaavoihin jämähtäneeseen malliin.