Hyppää sisältöön

Heidi Hautala rohkaisee nuoria haastamaan Nepalin perinteiset valtarakenteet

Nepalilaisten nuorten poliittinen aktiivisuus ja sitoutuneisuus kehittää maatansa yhdessä yli puoluerajojen tekivät syvän vaikutuksen Suomen edelliseen kehitysministeriin Heidi Hautalaan. Hautala, joka toimi Demon varapuheenjohtajana järjestön ensimmäiset vuodet ja oli mukana myös Nepalin toiminnan aloittamisessa vuonna 2006, vieraili maaliskuun ensimmäisen viikon Nepalissa tutustumassa Demon työhön nuorten yhteistyöfoorumin parissa.

Nuorisopoliittinen yhteistyö näkyviin myös parlamentissa

Vierailunsa aikana Hautala tapasi monia nuorisopoliitikkoja, jotka ovat olleet mukana Demon toiminnassa alusta saakka. He jakoivat Hautalan kanssa kokemuksiaan yhteistyönsä kehittymisestä seitsemän vuoden aikana. Kun Demo kutsui kaikki poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt yhteen vuonna 2007, oli se ensimmäinen kerta kun järjestöt mahtuivat edes samaan tilaan yhdessä. Sisällissota oli juuri päättynyt rauhansopimuksen allekirjoittamiseen, mutta kaikkien kahdeksan allekirjoittajapuolueen opiskelija- ja nuorisojärjestöt jatkoivat toimintaansa emopuolueidensa väkivaltakoneistoina ja niiden väliset väkivaltaiset yhteenotot olivat lähes päivittäisiä. Tilaa rauhanomaiselle dialogille ei tuolloin vielä järjestöjen kesken ollut.

Seitsemän vuoden takaista tilannetta on vaikea uskoa kuunnellessa nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kertovan Hautalalle kuin yhdestä suusta yhteistyöfoorumin toiminnasta viime vuosina ja yhteisistä suunnitelmistaan kuluvalle vuodelle. Usea yhteistyöfoorumin aktiivinen toimija valittiin marraskuussa edustajaksi uuteen perustuslakia säätävään kokoukseen, jossa he yhdessä yli puoluerajojen ovat sitoutuneet pitämään nuorten näkökulmia esillä. Tätä työtä Demo tukee systemaattisesti. Yhteistyöfoorumi tarjoaa kansanedustajille erinomaisen verkoston nuorten ja opiskelijoiden kantojen laaja-alaiseen kuulemiseen.

Hautala vietti ensimmäisen päivänsä Nepalissa keskustellen järjestöjen puheenjohtajien kanssa sekä jakaen ajatuksiaan yhteistyöfoorumin korruptionvastaisen- ja tasa-arvotyöryhmän edustajien kanssa. Yhteistyöfoorumin työ vuonna 2014 keskittyy näihin kahteen teemaan sekä nuorten äänen kuulumiseen perustuslakia säätävässä kokouksessa. Nepalin kehityksen kannalta on välttämätöntä, että nuoret pystyvät vaikuttamaan maan politiikkaan ja tuomaan vaikeitakin asioita poliittiseen keskusteluun, sillä heillä on todellinen näkemys tulevaisuudesta ja aitoa muutoshalua.

Nepalin valtaapitävien asemaa pönkittävä vaalijärjestelmä kaipaa uudistusta

Tiistaina 4.3. Hautala osallistui Nepalin vaalijärjestelmää ja naisten edustusta politiikassa käsitelleeseen seminaariin. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Demo, Suomen Katmandun suurlähetystö, International IDEA ja UN Women.

Seminaarissa, kuten muissakin tilaisuuksissa viikon aikana, Hautala nosti puheessaan esille erityisesti vaalirahoituksen ja ehdokasasettelun läpinäkyvyyttä. Hän myös kiinnitti kuulijoiden huomion naisten poliittisen osallistumisen ja korruption kitkemisen yhteyteen. Tähän viittasivat puheissaan, kysymyksissään ja kommenteissaan myös monet seminaarin paikalliset asiantuntijat ja osallistujat.

Paikalla oli pari sataa nykyistä ja entistä kansanedustajaa ja suurin osa heistä oli naisia. He avoimesti kritisoivat maan poliittista järjestelmää ja vaalitapaa, joka heidän mielestään vahvistaa puoluejohtajien omaa valtaa ja jättää naiset ja vähemmistöt statistien osaan. Yksi keskeinen este vastuullisen politiikan toteutumiselle ja naisten vahvemmalle edustukselle parlamentissa ja muissa johtavissa poliittisissa päätöksentekorakenteissa Nepalissa on puolueiden sisäisen demokratian vaje, jota ei pelkillä kiintiöillä pystytä ratkaisemaan.

Sisällissodan jälkeisen ajan toisissa demokraattisissa vaaleissa oli ensimmäisten tavoin käytössä kaksiosainen vaalijärjestelmä, jossa osa edustajista valitaan suorilla vaaleilla ja osa listavaalilla suhteellisen vaalitavan mukaan. Nyt suoralla vaalitavalla valituista 240 edustajasta naisia oli 4 %. Puolueet olivat asettaneet naisia ehdokkaiksi vain noin 10 prosenttia kaikista ehdokkaista. Pääsääntöisesti heille oli annettu ehdokkuuksia sellaisissa vaalipiireissä, joissa puolueen ehdokkaan läpimeno oli arvioitu hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi.

Nepalin voimassaolevassa väliaikaisessa perustuslaissa naisille on varattu 33 % kiintiö kaikissa julkisissa päätöksentekoelimissä. Uudessa perustuslakia säätävässä kokouksessa naisedustajien osuus saatiin nostettua 29 prosenttiin puolueiden nimittäessä suhteellisella vaalitavalla jaetuista paikoista suuren osan naisille.

Kaiken kaikkiaan perustuslakia säätävässä kokouksessa on 601 edustajaa, ja suurimman osan edustajista nimittävät puolueet suhteessa vaaleissa saamaansa kokonaisäänimäärään. Äänestäjä ei ääntä haluamalleen puolueelle antaessaan vielä tiedä, keitä puolue tulee suhteellisella vaalitavalla nimittämään eikä voi siihen myöskään äänestämällä vaikuttaa. Valinnan teki kaikissa puolueissa puoluejohtaja yksin tai lähimpien tukijoidensa kanssa vaalien jälkeen. Politiikan sukupuolittuneisuudesta kertoo se, että kaikissa 30 puolueessa, jotka saivat edustuksensa perustuslakia säätävään kokoukseen, puoluejohtaja on mies.

Kansalaisyhteiskunta tukee tasa-arvoa hallinnon haasteista huolimatta

Nepalin nykyinen poliittinen järjestelmä mahdollistaa tai jopa ruokkii nepotismia ja korruptiota sekä vahvistaa olemassa olevia miesten dominoimia valtarakenteita. Siksi Demon työ tasa-arvon ja korruption vastaisuuden parissa on erityisen tärkeää Nepalissa ja nuorten yhteistyöfoorumi on yhdessä haastamassa maan poliittisen järjestelmän sekä omien puolueidensa korruptoituneet ja miehiä suosivat käytännöt.

Vierailunsa aikana Hautala tutustui myös kansalaisyhteiskunnan ja YK-järjestöjen toimintaan Nepalissa. Kansalaisjärjestöt ovat viime aikoina kohdanneet haasteita Nepalin hallinnon muuttaessa käytäntöjään ja hankaloittaessa ristiriitaisilla linjauksilla järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Tapaamisissaan Nepalin hallinnon edustajien kanssa Hautala nosti esille vapaan, vastuullisen ja läpinäkyvän kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä sitä, miten keskeinen rooli suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on osana Suomen valtion kehityspolitiikkaa täydentäen toiminnallaan Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Nepalissa.

Jaa somessa:

Pysy ajan tasalla – tilaa uutiskirjeemme

Saat sähköpostiisi kootusti Demo Finlandin uusimmat uutiset kuusi kertaa vuodessa. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.