Elokuussa osallistuimme Demo Finlandin opintomatkalle Keniaan osana Women and Youth in Democracy (WYDE) Civic Engagement -hankkeen alueellista konferenssia. Kolmipäiväisen konferenssin aikana tapasimme myös kansainvälisiä demokratia-asiantuntijoita, kuten Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD), European Partnership for Democracy (EPD) ja Westminster Foundation for Democracy (WFD). Lisäksi kuulimme Kenian, Ugandan, Somalian, Somalimaan ja Etiopian aktivistien ja poliitikkojen kokemuksia ja tarinoita heidän kotimaidensa poliittisista todellisuuksista.
Keskusteluissa nousivat toistuvasti esiin nuorten asema ja heidän rajalliset mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon, korruption vaikutus demokratian uskottavuuteen sekä naisten kohtaamat esteet ja riskit politiikassa.
Nuoret enemmistönä – mutta ilman paikkaa pöydässä
Kenia on yksi maailman nuorimmista maista: yli puolet kansasta on alle 25-vuotiaita. Nuorissa on intoa, energiaa ja paloa vaikuttaa, mutta rakenteita sille ei ole. Moni nuori kokee, ettei heidän äänensä kuulu, vaikka halua olisi.
Suomeen verrattuna ero on suuri. Meillä on nuorisovaltuustot, opiskelijajärjestöt ja puolueiden nuorisosiivet. Ne eivät ole täydellisiä, mutta antavat polkuja päätöksenteon suuntaan. Keniassa tällaiset rakenteet ovat vasta kehittymässä. Nuorten osallistuminen Keniassa on pitkälti epämuodollista ja näkymätöntä, mikä näkyy myös siinä, että instituutioihin ei luoteta.
Korruption varjossa
Moni kenialainen pitää äänestämistä tärkeänä, mutta luottamus vaalijärjestelmään horjuu. Rahalla ostetaan ääniä, vallasta käydään kovaa kulissipeliä, ja lopputuloksia epäillään.
Keskusteluissa nousi esiin myös pysäyttäviä tarinoita, kuten Kenian viimeaikaiset mielenosoitukset, niihin liittyvä poliisiväkivalta ja näistä kertova Blood Parliament -dokumentti. Ne toivat näkyväksi sen, kuinka syvää kansalaisten turhautuminen voi olla ja millaisia vaaroja poliittiseen osallistumiseen saattaa liittyä. Demokratian tukeminen tällaisessa ympäristössä vaatii paitsi institutionaalisia uudistuksia myös luottamuksen palauttamista järjestelmän rehellisyyteen.
Suomessa politiikka saa osakseen kritiikkiä, mutta vaalien rehellisyyteen uskotaan. Tämä kontrasti pisti miettimään, kuinka paljon luottamus vaalijärjestelmään lopulta merkitsee demokratian arjessa.
Naiset politiikassa – rohkeus ja rakenteelliset esteet
Keniassa naisten osuus politiikassa on pieni, ja siihen on syynsä. Jokainen politiikkaan lähtevä nainen joutuu kohtaamaan väkivaltaa, joskus fyysistä, usein henkistä ja aina rakenteellista.
Keniassa on käytössä sukupuolikiintiöitä, joiden on tarkoitus taata naisten edustus parlamentissa. Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan aina toteudu. Kiintiöt jäävät täyttämättä, ja niiden kiertämiseen löytyy keinoja. Tämä osoittaa, että lainsäädäntö yksin ei riitä, jos poliittinen kulttuuri ei tue tasa-arvoa.
Meille suomalaisille naisten näkyvyys politiikassa tuntuu lähes itsestäänselvyydeltä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei näin ole aina ollut. Suomessakin on jouduttu taistelemaan vuosikymmeniä naisten oikeuksien ja poliittisen osallistumisen puolesta. Yksikään saavutettu etu ei ole automaattinen, vaan niiden säilyminen edellyttää jatkuvaa työtä ja puolustamista. Keniassa naisen pyrkiminen politiikkaan on rohkeuden teko. Kuunnellessamme tarinoita väkivallasta ja syrjinnästä ymmärsimme, että sukupuolten tasa-arvo politiikassa ei ole vain lukuja parlamentista. Kyse on siitä, kenellä ylipäätään on mahdollisuus ja uskallusta astua esiin. Siksi Keniassa tasa-arvon toteutuminen politiikassa vaatii yhä paljon työtä.
Mitä opimme?
Matka osoitti, ettei demokratiaa voi pitää itsestäänselvyytenä. Suomessa nuorilla ja naisilla on enemmän ovia auki, mutta juuri siksi meidän kannattaa jakaa kokemuksia ja myös oppia muilta.
Demokratian vahvistaminen ei ole vain lakeja ja instituutioita, se on luottamuksen rakentamista, avoimuutta ja turvallisemman tilan luomista kaikille osallistujille. Keskusteluissa kuulimme, kuinka uhkailu ja väkivalta voivat estää naisia ja nuoria astumasta politiikkaan. Samalla näimme, miten tärkeää on, etteivät he jää epäkohtien kanssa yksin. Tukiverkostot, järjestöt ja yhteisöt tarjoavat paitsi konkreettista apua myös toivoa siitä, että muutos on mahdollinen.
Itä-Afrikan nuoret ovat rohkeita ja kekseliäitä, vaikka rakenteet puuttuvat. Siinä on jotain, mikä innostaa myös meitä: miten pidämme kiinni omista vaikutuskanavistamme ja varmistamme, että nuorten ääni kuuluu, täällä ja maailmalla.
—
WYDE Civic Engagement -hanke on osa Euroopan komission Women and Youth in Democracy -aloitetta, joka tähtää nuorten osallisuuden ja demokraattisen poliittisen osallistumisen vahvistamiseen kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla.
