Tunisian politiikkakoulun alumnit oppivat opintomatkalla Suomessa muun muassa hallinnon läpinäkyvyydestä, koalitiopolitiikasta sekä nuorten osallisuudesta.
Lämmin syyskuu suosi opintomatkailijoita, kun ryhmä Demo Finlandin tukeman ja Centre des Etudes Méditerranéennes et Internationales -järjestön (CEMI) toteuttaman Tunisian politiikkakoulun alumneja vieraili Suomessa. Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Suomen demokraattiseen järjestelmään sekä vaihtaa kokemuksia suomalaisten puoluetoimijoiden kanssa. Matkan aikana osallistujat tutustuivat Suomen poliittiseen tilanteeseen ja historiaan, koalitiopolitiikkaan, eduskuntaan, poliittisten naisjärjestöjen yhteistyöhön sekä paikallishallintoon. Lisäksi he tapasivat suomalaisia puoluetoimijoita ja kävivät dialogia puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajien kanssa. Ryhmä vieraili myös ulkoministeriössä sekä Tunisian suurlähetystössä.
Erityisesti keskusteluissa nuorten suomalaispoliitikkojen kanssa nousi esiin, että demokratialla on haasteensa myös Suomessa, ja sitä on jatkuvasti kehitettävä. Tämä oli uusi oivallus monille tunisialaisille, jotka tuntevat Suomen vahvana demokratiana, jonka hallinnon toimivuudella sekä monipuoluejärjestelmällä on pitkät juuret. Tunisiassa demokratian kehittämisen aikakausi on kestänyt vasta hieman yli vuosikymmenen, eikä tilanne ole viimeisen parin vuoden aikana näyttänyt kovin valoisalta. Tutkimusinstituutti V-Demin tuoreimman demokratiaraportin mukaan Tunisia on tällä hetkellä yksi jyrkimmin autokratisoituvista maista.
Suomalaisen demokratian vahvuudet
Opintomatkan osallistujilla riitti kuitenkin optimismia sen suhteen, että Tunisia palaa demokraattisen kehityksen tielle ja nuorten ääni saadaan kuulumaan päätöksenteossa. Nuoret muistavat vielä arabikevättä edeltäneen ajan, jolloin vapautta ei ollut, eivätkä halua palata takaisin vanhaan. Opintomatkalla he saivat monia ideoita ja oivalluksia, joita he haluavat hyödyntää kotimaassaan. Useilla vierailuilla ja keskusteluissa toistuivat suomalaisen yhteiskunnan luottamus ja läpinäkyvyys, joita tunisialaiset pitivät toimivan järjestelmän keskeisinä rakennuspalikoina ja yhtenä syynä sille, että Suomi on saanut näkyvyyttä maailman onnellisimpana maana. ”Läpinäkyvyys johtaa onnellisuuteen”, summasi yksi osallistujista havaintonsa.
Suomalaisten verrattain korkea luottamus sekä kansalaisten kesken että instituutioihin ja poliitikkoihin herätti tunisialaisissa kiinnostusta, ja he huomasivat nopeasti läpinäkyvyyden olevan merkittävässä roolissa luottamuksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi eduskuntakierroksella eduskunnan avoimuus ja läpinäkyvyys tekivät ryhmään vaikutuksen. Tunisiassa kansalaisten ei ole mahdollista vierailla parlamentissa siihen vaadittavan monimutkaisen byrokratian vuoksi, vaikka teoriassa heillä onkin siihen oikeus. Suomalaisen politiikan läpinäkyvyyttä vahvistavat myös eduskunnan täysistuntojen striimaaminen verkkoon ja pöytäkirjojen julkaiseminen sekä toimittajien mahdollisuus työskennellä vapaasti eduskunnassa.
Myös suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo ja matala hierarkia herättivät tunisialaisissa huomiota. Tämä korostui sekä tapaamisissa tamperelaisten kaupunginvaltuutettujen Vilma Järvisalon (vihr) ja Liban Sheikhin (vas) kanssa että vierailulla Kokoomuksen puoluetoimistolla, missä puoluesihteeri Kristiina Kokko esitteli koalitiohallitusten perinnettä. Puoluetoimiston lämpimän vastaanoton lisäksi suomalaisten matala hierarkia konkretisoitui puoluetoimiston rappukäytävässä presidenttiehdokas Alexander Stubbin tullessa sattumalta vastaan juoksutrikoissa.
Suomalaisille monet yhteiskuntamme ja poliittisen järjestelmämme piirteet tuntuvat usein arkipäiväisiltä ja itsestään selviltä, minkä takia kansainvälinen kokemustenvaihto osana demokratiatukea voi myös hyödyttää suomalaisia. Sen lisäksi, että voimme oppia muiden hyvistä käytännöistä, ulkopuolisten huomiot omistamme voivat auttaa näkemään, mitä kannattaa vaalia ja missä vahvuutemme ovat.
Esimerkiksi lounaskeskustelussa Vilma Järvisalon kanssa nousi esiin puolueiden ohjelmallisuus, mikä ei aina ole itsestään selvä asia maissa, missä monipuoluejärjestelmä on hyvin uusi, puolueita on paljon ja puoluekenttä muuttuu jatkuvasti. Tunisiassa viimeisimmät parlamenttivaalit käytiin uuden vaalilain määräämissä raameissa, mikä asetti puolueet vaikeaan asemaan. Puolueet eivät voineet asettaa ehdokkaita vaaleihin, vaan ehdolle pääsivät vain yksittäiset henkilöt ilman puoluelistaa. Vakiintuneissa monipuoluedemokratioissa äänestäjän kuluttajansuojaa lisää se, että puolueilla on selkeät arvot ja ohjelmat, joiden mukaista politiikkaa ne pyrkivät tekemään. Ohjelmien rakentaminen tyhjästä ei ole helppo tehtävä, minkä vuoksi demokratiatuki puolueiden parissa ja vertaistuki puolueiden kesken on merkityksellistä uusissa demokratioissa.
Työ demokratian kehittämiseksi jatkuu
Halu oppia uutta ja ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan toimintaa näkyi opintomatkan osallistujista. Yksityiskohtaiset kysymykset melko teknisistäkin yksityiskohdista sekä aktiivinen keskustelu monissa tapaamisissa osoittivat, että ryhmällä oli selkeitä oppimistavoitteita. Tunisian politiikkakoulun alumneina osallistujat olivat jo suorittaneet politiikkakoulun kaksi ensimmäistä, vuoden mittaista kurssia, joten heillä oli valmiiksi vahva teoreettinen ymmärrys demokraattisesta hallinnosta. Suurin osa osallistujista edusti poliittisia puolueita, minkä lisäksi ryhmässä oli kokemusta muun muassa mediasta, julkishallinnosta ja ammattiyhdistysliikkeestä. Parhaillaan he opiskelevat Tunisian politiikkakoulun kouluttajien koulutuksessa, jonka myötä he voivat jakaa osaamistaan laajemmin omissa puolueissaan ja muissa taustaorganisaatioissa.
Opintomatkalla osallistujille konkretisoitui, miten demokraattinen ajattelu ja aktiivisuuteen kannustaminen voi läpäistä koko yhteiskunnan ja olla osa jo pienten lasten opetussuunnitelmaa. Osallisuuden kokemuksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisessa on Suomessa kehitettävää, mutta nuoressa demokratiassa työ on vasta alkuvaiheessa.
”Olemme puhuneet politiikkakoulun kursseilla toimivasta demokratiasta ja osallistujat ovat oppineet sen elementeistä, mutta vierailulla Suomen kaltaiseen maahan he näkevät siitä konkreettisen esimerkin”, sanoo CEMI:n ohjelmasuunnittelija Hanen Kalai. ”He olivat vaikuttuneita siitä, millainen yhteiskunta on, kun demokratiaa on rakennettu kymmeniä tai satoja vuosia.”
Vieraille oli myös rohkaisevaa kuulla, ettei Suomessakaan kaikki ole aina onnistunut – brutaali sisällissota pian itsenäistymisen jälkeen oli tästä karu esimerkki. Toisaalta vieraita kiinnosti se, että sodan jälkeen häviäjien puolelle kuuluneiden oli mahdollista palata eduskuntaan ja parlamentarismi yhdisti sodan eri osapuolet. Esimerkit demokratian vahvuuksista mutta myös takapakista ja vaikeiden ongelmien ratkaisusta ovat tärkeitä.
Vaikka poliittinen tilanne Tunisiassa on haastava, politiikkakoulun alumnit jatkavat työtä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomesta palasi Tunisiaan ryhmä päättäväisiä nuoria, joilla on uutta inspiraatiota ja työkaluja työskentelyyn nuorten osallisuuden, yhteiskunnan läpinäkyvyyden ja demokraattisen ajattelun vahvistamiseksi. Poliittisten toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisessa Tunisian politiikkakoululla on ollut merkittävä rooli, sillä se kokoaa yhteen nuoria eri puolueista sekä kansalaisyhteiskunnasta. Tuloksena on uusia verkostoja, enemmän yhteistyökykyä ja puoluerajat ylittäviä ystävyyssuhteita, joita tarvitaan, jotta demokraattinen päätöksenteko voi toimia.
