MOSAMBIK: KOHTI LUONNONVAROJEN DEMOKRAATTISTA HALLINTOA

Taustaa: kasvava luonnonvarojen hyödyntäminen vaatii hyvää hallintaa

Mosambikin talous on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut ripeitä kasvun kausia, mutta se on silti yksi maailman köyhimmistä maista.  Laajat uudet luonnonvaraesiintymät erityisesti kaasun ja kivihiilen osalta tarjoavat ennusteiden mukaan maalle erittäin tärkeän taloudellisen voimavaran tulevaisuudessa.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on globaalistikin yksi keskeisimpiä konfliktien syitä, ja Mosambik on muiden kehittyvien ja luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden tavoin luonnonvarakirouksen riskissä: ilman valvontaa, sääntöjä ja läpinäkyvyyttä suuret luonnonrikkaudet eivät johda työpaikkojen syntyyn tai tasa-arvoiseen talouskasvuun. Kaivannaistoiminta voi valvomatta aiheuttaa ympäristöongelmia, ja Mosambikissa väestöä on myös siirretty paikoin kaivostoiminnan tieltä.

Luonnonvarojen tasapuolista hyödyntämistä tukevaan valvontaan ja demokraattiseen hallintaan on tärkeää panostaa Mosambikissa juuri nyt, kun suuri osa uusista esiintymistä vasta odottaa tuloutumistaan. Parlamentin rooli luonnonvarasektorin valvonnassa on erittäin tärkeä.

Vaikka Mosambikissa on onnistuttu järjestämään säännöllisesti monipuoluevaaleja vuodesta 1994, on koko maan itsenäisyyden ajan vallassa olleen Frelimo-puolueen ja opposition välillä ollut jännitteitä ja myös konflikteja.  Vuonna 2018 on puolueiden välillä edetty rauhanomaisessa dialogissa, ja esimerkiksi perustuslakia on muutettu hallinnon hajauttamiseen liittyvien rakenteellisten muutosten vuoksi.  Tarve dialogin ja luottamuksen rakentamiselle puolueiden välillä on edelleen suuri, ja syksyn 2019 yleisvaalit tulevat olemaan merkittävä koetinkivi monipuoluedemokratialle.


Työmme Mosambikissa:

Demo on yhteistyökumppaneidensa Instituto para Democracia Multipartidaria (IMD)  ja demokratiatukijärjestön Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) kanssa toteuttanut Mosambikissa Suomen kahdenväliseen kehitysyhteistyöohjelmaan kuuluvaa hanketta vuodesta 2017. Hankkeen tavoitteena on, että Mosambikin parlamentin ja provinssitason parlamenttien osaaminen luonnonvarojen hyödyntämisen valvonnasta ja lainsäädännön kehittämisestä on kasvanut.

Hankkeen tuella on koulutettu erityisesti Mosambikin parlamentin talous- ja ympäristövaliokunnan sekä ihmisoikeusasioita käsittelevän valiokunnan jäseniä kaivostoiminnan ja luonnonvarasektorin vaikutuksista sekä valvonnasta ja niihin kytkeytyvistä ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksistä ja lainsäädännöstä. Valiokuntien jäsenet ovat myös vierailleet kaivosteollisuuspaikkakunnilla ja selvittäneet paikallisyhteisöjen olosuhteita yritysinvestointien kohteissa. Myös provinssitason parlamentaarikkoja on koulutettu samoista aiheista. Demon kumppani IMD on järjestänyt koulutuksia yhteistyössä Mosambikin parlamentin koulutuskeskuksen, Eduard Mondlane -yliopiston, sektoria seuraavien kansalaisjärjestöjen ja vastaavien ministeriöiden kanssa.

Tärkeä elementti hankkeessa on lisääntynyt vuoropuhelu eri tason päättäjien kesken luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kaivannaisteollisuuden vaikutuksiin liittyen. Vuoropuhelua lisätään myös päättäjien, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Poliittisen keskustelukulttuurin vahvistaminen on erittäin tärkeää voimakkaasti kärjistyneessä poliittisessa tilanteessa, jota pelko luonnonvaroista saatavien hyötyjen epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta voimistaa.

Demon aiempaan kokemukseen nojaten yhtenä toimintamuotona Mosambikin hankkeessa on kansainvälinen vertaisoppiminen: mosambikilaiset ja suomalaiset parlamentaarikot ovat vierailleet toistensa parlamenteissa ja myös molempien maiden kaivosalueilla. Hankkeessa on tehty myös yhteistyötä eteläisen Afrikan muiden maiden parlamenttien kanssa.

Työmme tuloksia:

  • Hankkeessa on perustettu yhteistyöfoorumi provinssien ja kansallisen tason parlamenttien yhteistyötä varten. Provinssien parlamenteista monet edustajat ovat hankkeen myötä päässeet ensimmäistä kertaa yhteistyöhön kansallisen parlamentin kanssa ja tuomaan käytännön kokemuksiaan maakunnistaan mukaan lainsäädäntötyöhön.
  • Parlamentin valiokuntien koulutukset ovat lisänneet kansanedustajien ja valiokuntien virkamiesten osaamista luonnonvara- ja kaivannaissektorista. Lisäksi valvonta ja esimerkiksi lakiehdotusten valvonta ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista on tullut osaksi kansanedustajien maakuntavierailuja ja valiokuntien työjärjestystä.
  • Valiokunnat järjestävät aiempaa enemmän hallituksen kuulemisia kaivannaissektorin investoinneista ja niiden vaikutuksista. Valiokuntien jäsenten osaaminen on näissä kuulemisissa noussut merkittävästi.
  • Hanke on myös lisännyt kansalaisten ja kansanedustajien vuoropuhelua ja tiedonvälitystä. Esimerkiksi parlamentin lisääntyneen valvonnan vuoksi hallitus on puuttunut kahdella kaivosalueella toimintaan ympäristöongelmien takia kansalaisten tuotua ongelmia hankkeeseen osallistuvien kansanedustajien tietoon.
  • Provinssitason parlamentit järjestävät nyt aktiivisesti sidosryhmätapaamisia kaivannaissektoriin liittyen omilla alueillaan, mikä on kasvattanut mahdollisuuksia lainsäädännön toimeenpanon valvontaan.