Eri puolueita edustavat Nawres Hammedi ja R.T.* eivät olisi ystäviä ilman Tunisian politiikkakoulua. Politiikkakoulu tarjoaa nuorille poliitikoille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille työkaluja politiikassa toimimiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Monille nuorille osallistuminen politiikkakouluun on ollut silmiä avaava ja käänteentekevä kokemus.
- Perustettu Demo Finlandin ja hollantilaisen Netherlands Institute for Multiparty Democracyn (NIMD) tuella vuonna 2012.
- Politiikkakoulua toteuttaa tunisialainen ajatushautomo Centre des Etudes Méditerrannéennes et Internationales (CEMI).
- TSoP on kouluttanut jo noin 1000 nuorta monipuoluedemokratian perusteista.
- Ohjelman kautta joka vuosi useat sadat politiikan ja kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat keskinäiseen dialogiin.
- Vuosien varrella TSoP on järjestänyt myös erilaisia julkisia tilaisuuksia ja pyöreän pöydän keskusteluja sekä alueellisia seminaareja Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen sekä ranskankielisen Afrikan nuorille.
Neji Ben Abdeladhim, Nawres Hammedi ja R.T. ovat Tunisian politiikkakoulun alumneja, jotka ovat osallistuneet politiikkakoulun kursseille muutaman viime vuoden aikana. Hammedi ja R.T. tulevat puolueista, ja Ben Abdeladhimin tausta on kansalaisjärjestöissä.
Pisimpään politiikassa on ollut mukana R.T. Hän lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin syksyllä 2010, kun Tunisia oli vielä presidentti Zine El Abidine Ben Alin hallitsema diktatuuri, mutta palasi vuonna 2011 maahan, jossa oli tapahtunut demokraattinen vallankumous.
”Yhdysvalloissa vietetyn vuoden aikana tutustuin ensimmäistä kertaa kansalaiskasvatukseen, poliittiseen keskusteluun ja vaalien merkitykseen. Palatessani Tunisiaan halusin kokea myös täällä, millaista on olla poliittisesti aktiivinen ja käydä keskustelua itseäni suuremmista asioista”, R.T. muistelee. ”Päädyin valitsemaan puolueeksi Ennahdan, koska olin ja olen edelleen konservatiivi, ja se oli aktiivisin puolue alueella, mistä olin kotoisin. Lisäksi minuun teki vaikutuksen se, että puolueen tilaisuuksissa oli itseni ikäisiä nuoria ihmisiä.”
Nawres Hammedin sai mukaan puoluetoimintaan tuoreemmat politiikan käänteet. ”Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2019 itsenäisenä vaaliehdokkaana”, Hammedi kertoo. ”Kais Saiedin valtaannousun jälkeen alkoi kuitenkin tuntua siltä, että oli aika tehdä jotain enemmän ja kuulua johonkin. Vuonna 2020 liityin Courant démocrat -puolueeseen. Olen sosiaalidemokraatti, ja se oli ainoa puolue, joka edusti ajatusmaailmaani.”
Politiikkakouluun kansalaisyhteiskuntataustalla osallistunut Neji Ben Abdeladhim on aloittanut aktiivisen vaikuttamisen koulujen opiskelijatoiminnassa, minkä jälkeen hän on toiminut useissa tunisialaisissa vaalitarkkailu- ja ihmisoikeusjärjestöissä. ”Yliopistovaalien tarkkailu oli todella kiinnostavaa ja silmiä avaavaa, mutta myös hieman pelottavaa, koska todistin kaikenlaista. Tiesin, että jotain täytyy muuttua. Olen edelleen aktiivinen kansalaisliikkeissä, ja järjestämme muun muassa protesteja ja näytösoikeudenkäyntejä, koska nykyinen järjestelmä ei ole reilu.”
Nuoria on vaikea saada osallistumaan
Tunisia on ainoa arabimaa, josta tuli vuoden 2011 kansannousujen jälkeen demokratia. Useiden demokratian tilaa mittaavien raporttien mukaan maa on kuitenkin viime vuosina muuttunut autoritaarisemmaksi presidentti Kais Saiedin keskittäessä valtaa itselleen. Saied hajotti parlamentin ja erotti hallituksen vuonna 2021. Oikeuslaitoksen ja vaaliviranomaisten riippumattomuutta on heikennetty merkittävästi mm. perustuslain muutoksilla, ja uusi vaalilaki sulkee puolueet ulos päätöksenteosta. Lisäksi useita oppositiopolitiikkoja, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja median edustajia on tuomittu vankeuteen esimerkiksi salaliitosta valtiota vastaan. Kansalaisyhteiskunnan tila ja ilmaisunvapaus ovatkin demokratiaraporttien mukaan heikentyneet.
Nuoret ovat peloissaan, ja etenkin ilmaisunvapauden ja liikkumisenvapauden puolesta ei uskalleta toimia.
Tunisian politiikkakoulun alumneilla on useita teemoja, jotka ovat heille poliittisessa vaikuttamisessa tärkeitä. Hammedi on toiminut erityisesti poliittisten vankien oikeuksien edistämiseksi, kun taas Ben Abdeladhimille keskeisintä on ylipäätään ihmisoikeusnäkökulma, joka on Tunisiassa heikentynyt: ”Karttani osoittaa aina ihmisoikeuksia ja demokraattisia instituutioita kohti.” R.T., joka on ammatiltaan lääkäri, on keskittynyt terveydenhuoltosektorin digitalisointiin, joka auttaisi potilaiden hoitoonpääsyssä ja oikeanlaisen hoidon saamisessa. Lisäksi ylisukupolvinen trauma, jonka suurten poliittisten mullistusten ja väkivallankin aikakausi on Tunisiassa aiheuttanut, on häntä kiinnostava aihe.
Yhteistä kaikille on pyrkimys saada nuoria liikkeelle ja siinä kohdatut haasteet. ”On hyvin vaikeaa mobilisoida nuoria”, Hammedi kertoo. ”Nuoret ovat peloissaan, ja etenkin ilmaisunvapauden ja liikkumisenvapauden puolesta ei uskalleta toimia.”
Tunisian politiikkakoulu purkaa ennakkoluuloja ja vahvistaa osaamista
Tunisian politiikkakoulun koulutukset koostuvat vuoden kestävistä, useita kokoontumisia sisältävistä ensimmäisen tason kursseista sekä niitä seuraavista alumnikoulutuksista sekä kouluttajien koulutuksista. Kursseilla osallistujat tutustuvat politiikan teoriaan ja demokratian käytäntöihin sekä harjoittelevat poliittista debatointia ja yhteistyön tekemistä.
”Akateemisen tiedon määrä oli valtava”, kertoo Ben Abdeladhim. ”Otin sen hyvin vakavasti, tein paljon muistiinpanoja ja joskus jaoin oppimaani vielä muille yhteisillä bussimatkoilla kohti koulutuspaikkaa.”
Kaikille kolmelle politiikkakouluun osallistumisella on ollut tavalla tai toisella käänteentekevä vaikutus.
Ben Abdeladhimin mukaan politiikkakoulun opit auttoivat häntä uskaltamaan ilmaista omia mielipiteitään. R.T. kuvaa, miten hän joutui astumaan epämukavuusalueelle kohdatessaan eri tavalla ajattelevia ihmisiä politiikkakoulussa. ”Ennen olin vain samanmielisten seurassa. Opiskellessa ja puoluetoiminnassa kaikki olivat vähän samanlaisia kuin minä, ja olin liian pitkään mukavuusalueellani. Politiikkakoulu sai minut näkemään asioita uusista näkökulmista.”
R.T. kertoo, että eri tavoin ajattelevien osallistujien kanssa keskustellessa piti nähdä vaivaa sen eteen, että löytää yhteistä. Tähän tarvittavat taidot hän oppi Tunisian politiikkakoulusta. R.T. huomasi näiden taitojen arvon myös osallistuessaan Sveitsissä kansainväliseen konferenssiin, jossa oli tuhansia osallistujia eri puolilta maailmaa keskustelemassa demokratiasta. ”Siellä oli myös ihmisiä, jotka tulivat demokratiatapahtumaan puolustamaan ajatusta siitä, että demokratia ei ole toimiva ratkaisu. Heidän kanssaan keskustelu oli aika mielenkiintoista, ja politiikkakoulusta olin saanut työkaluja, joita pystyin hyödyntämään.”
Eri ideologioita edustavien ja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa voi keskustella ja heidän kanssaan voi ystävystyä.
Hammedille on selvää, mikä on muuttunut Tunisian politiikkakouluun osallistumisen ansiosta: ”Se, että istumme R.T:n kanssa tässä yhdessä!” Hän kertoo olleensa radikaali ja pitäneensä muiden puolueiden edustajia vihollisina. ”Politiikkakoulussa pääsin keskustelemaan heidän kanssaan ja tutustumaan heihin ihmisinä. Olen nyt vähemmän radikaali, ja olen saanut kanssani eri tavalla ajattelevia ystäviä.” Kaikille kolmelle yhteinen kokemus politiikkakoulusta onkin se, että eri ideologioita edustavien ja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa voi keskustella ja heidän kanssaan voi ystävystyä.
Demokratia on prosessi
Presidentin toimet parlamentin hajottamiseksi ja uuden perustuslain kirjoittamiseksi saivat Tunisiassa myös kannatusta, sillä monet tunisialaiset olivat turhautuneita puolueiden kykyyn saada aikaan kipeästi tarvittavia uudistuksia ja puuttua esimerkiksi maan talousongelmiin ja työttömyyteen.
Politiikkakoulun alumnit eivät näe, että Tunisian tilanne johtuisi yksiselitteisesti puolueiden epäonnistumisesta. ”Toki puolueet ovat tehneet virheitä, mutta eivät ne epäonnistuneet tehtävässään”, Hammedi sanoo. Diktatuurin jälkeen on normaalia, että kaikki ei suju ihan putkeen. Saied vaan käytti oikean hetken hyväkseen.”
”Se kaikki oli täysin uutta”, R.T. lisää. ”Ihmiset lähtivät kaduille ja saivat aikaan vallankumouksen, mutta ei kukaan puhunut sen tuloksista. Oltiin yhtä mieltä siitä, että lopetetaan nykyinen järjestelmä, mutta ei uudesta järjestelmästä.” Hän korostaa, että muutos on aina prosessi, johon kuuluu myös epäonnistumisia ja erimielisyyksiä.
”Demokratia on Tunisiassa vielä taapero”, R.T. sanoo. ”Oli epäreilua tuomita se.”
Muutos on aina prosessi, johon kuuluu myös epäonnistumisia ja erimielisyyksiä.
”Ei taaperoa voi moittia siitä, että se laittaa jotain likaista suuhunsa. Niinhän sen kuuluukin tehdä!”, Ben Abdeladhim lisää.
Kaikki kolme näkevät Tunisian tämänhetkisen tilanteen synkkänä, mutta he ovat varmoja siitä, että muutos tulee vielä. R.T. muistuttaa, että kriisinkestävyyttä ei rakenneta silloin, kun kaikki on hyvin. ”Kaikkien vaikeuksien jälkeen me olemme hyvin resilientti sukupolvi.”
*R.T. haluaa esiintyä pelkillä nimikirjaimillaan.