Onko olemassa täydellistä demokratiaa? Kun katsoo tilaa, jossa suuri osa maailmasta on, suomalainen demokratia näyttää melko täydelliseltä. Eikä ihme, sijoitummehan maailmanlaajuisissa mittauksissa korkealle, ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeutemme on maailman vanhimpia. Lehdistömme on vapaa, politiikkamme julkista ja oikeuslaitoksemme riippumaton. Kansalaisilla on oikeus olla eri mieltä päättäjien kanssa ja vaihtaa heidät vapaissa vaaleissa.

Ei kuitenkaan ole olemassa niin hyvää demokratiaa, etteikö sitä tulisi aktiivisesti kehittää. Vaikka globaalissa vertailussa pärjäämme mainiosti, itsemme suhteen meillä on vielä kilpailtavaa. Esimerkiksi viime vuosikymmeninä laskeneet äänestysprosentit, ihmisten yleinen epäluottamus politiikkaan ja uudenlaiset vaikuttamisen väylät vaativat meitä tarkastelemaan kriittisesti, miten omaa demokratiaamme voisi yhä kehittää.

Yksi tekniikan kehityksen mahdollistama asia on suoran demokratian aktiivisempi käyttäminen. Vaikka kansanedustajiin perustuva edustuksellinen hallintojärjestelmämme toimii pitkäjänteisissä ja monimutkaisissa kysymyksissä hyvin, olisi rinnalle täysin mahdollista ja suotavaa tuoda suoria vaikuttamisen keinoja. Tulevaisuudessa kaikkien vaalien yhteyteen voitaisiin järjestää samalla suoria kansanäänestyksiä, kuten tehdään usein esimerkiksi Sveitsissä. Suoran kuulemisen ja edustuksellisten vaalien yhdistämisellä voitaisiin myös nostaa äänestysprosentteja.

Demokratiaa parannetaan myös eduskunnassa

Myös eduskunnan sisällä voidaan tehdä työtä paremman demokratian puolesta. Kollegani Tiina Elovaara on perustanut juuri tätä asiaa edistääkseen Eduskunta2030-ryhmän, jonka tarkoitus on koota kansanedustajia yli puoluerajojen kehittämään päätöksenteon prosesseja. Esillä ovat olleet avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäksi tapa, jolla poliitikot kohtelevat toisiaan. Jos politiikasta tulee lyhytjänteistä loanheittoa ja kohujen metsästystä, on äänestäjänkään vaikea luottaa siihen, että poliitikot ajattelisivat hänen asiaansa eivätkä omaa julkisuusarvoaan.

Iso rooli demokratian uudistamisessa ja kehittämisessä on puolueilla. Ongelma vain on, että Suomen vanhat valtapuolueet ovat sata vuotta sitten perustettuja instituutioita, joiden toimintatavat ovat juurtuneet historiaan. Nyt, kun maailma ympärillä muuttuu kiihtyvään tahtiin, ne eivät enää toimintatavoillaan puhuttele kansalaisia. Koko puoluejärjestelmään tarvitaan uudistus.

Tiedän kokemuksesta, että uuden puolueen perustaminen jättiläisten rinnalle on haastavaa. Puolueuskollisuus, puoluetuki ja puolueorganisaatiot vaikuttavat pysyvyyden puolesta. Uskon silti, että tekemällä asioita toisin Daavidkin voi voittaa paikkansa demokratian kentällä. Onhan uusien puolueiden synty, vanhojen muutos ja myös hajoaminen ehto sille kiertokululle, joka takaa demokratian toimivuuden ajasta riippumatta.

Simon Elo
Kirjoittaja on Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja 

JAA