Kesän aikana aborttioikeudesta on keskustelu laajasti. Jokaisella meillä on oikeus omaan henkilökohtaiseen vakaumukseemme ja sen arvojen mukaisiin näkemyksiin. Suomen valtion poliittisten linjojen tulee kuitenkin pohjata perusteltuihin arvioihin ja valintoihin, joiden uskotaan toimivan kestävän kehityksen hyväksi.

Hallitus on linjannut omassa kehityspoliittisessa selonteossaan naisten ja tyttöjen oikeudet keskeiseksi tavoitteeksi. Myös Kehityspoliittinen toimikunta on linjannut viimeisessä vuosiraportissaan, että Suomen tulee sitoutua EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitteeseen, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon tulee olla joko merkittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista ohjelmista vuoteen 2020 mennessä.

Sukupuolten tasa-arvo on kestävän kehityksen edellytys ja jotta se toteutuu, on naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyden ja -oikeuksien oltava ytimessä. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveydellisten oikeuksien toteutuminen ei ole kestävää, jos naiset eivät voi maissaan vaikuttaa esimerkiksi seksuaaliterveyslainsäädäntöön. Siksi myös naisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien tukemista tulee painottaa.

Kestävä kehitysyhteistyö tukee tasa-arvoista yhteiskuntaa

Naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mukaan lukien  seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen, ovat myös Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan virallisia painopisteitä. Seksuaaliterveys on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat niin turvallinen synnytys kuin työ sukupuolielimien silpomista vastaan. Siihen kuuluu myös oikeus turvalliseen aborttiin. Monissa Suomen kohdemaissa tyttöjen koulunkäynnin keskeytymisen suurin syy ovat teiniraskaudet. Esimerkit maista, joissa abortti on kielletty, kertovat meille, että abortteja tehdään silti. Kun mahdollisuutta turvalliseen aborttiin ei ole, voi puoskarilla käynti johtaa pahimmillaan kuolemaan.

Kestävällä kehitysyhteistyöllä tuemme kohdemaissa tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentumista, jossa myös naisilla on oikeus päättää omasta kehostaan. Vakaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu oikeuksien ja velvollisuuksien varaan, niiden kautta syntyy yksilön vapaus. Suomen kehitysyhteistyön ei tule kannustaa ketään aborttiin vaan tarjota työkalut sille, että kehittyvät yhteiskunnat antavat kansalaisilleen ne oikeudet, joita he tarvitsevat luodakseen itselleen paremman elämän. Niihin kuuluvat myös sananvapaus ja mielipiteen vapaus.

Suurin huolenaihe Suomen kehityspoliittisessa työssä ovat kuitenkin hallituksen tekemät historiallisen suuret leikkaukset kehitysyhteistyövaroihin. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysavun määrää 0,7 % bruttokansantuotteesta. Hallituksen leikkaukset ovat vieneet täysin päinvastaiseen suuntaan. Seuraavan hallituksen tulee rakentaa aikataulu sille, miten pääsemme tuohon tavoitteeseen.

Silvia Modig
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja Demon hallituksen jäsen