Hieman reilu vuosi sitten, 1. helmikuuta 2021 Myanmarin armeija kaappasi vallan vaaleissa valituilta kansanedustajilta ja keskeytti vuosikymmen aikaisemmin alkaneen siirtymän kohti demokratiaa. Vallankaappauksen jälkeen maassa alkoivat laajat protestit demokratian puolesta. Armeija on tukahduttanut protestit voimakeinoin, tuhansia on pidätetty, maa on ajautunut taloudelliseen ja humanitaariseen kaaokseen ja yhä useammat tarttuvat aseisiin vastustaakseen armeijan hallintoa.
Demo Finland oli toiminut Myanmarissa vuodesta 2014 alkaen, jolloin Demo Finland ja hollantilainen Netherlands Institute for Multiparty Democracy (NIMD) perustivat Myanmarin politiikkakoulun. Politiikkakoulun kurssit ovat tuoneet eri puolueiden poliitikkoja yhteen oppimaan ja jakamaan kokemuksia demokratiasta ja sen kehittämisestä.
Politiikkakoulun toiminnot keskeytettiin väliaikaisesti vallankaappauksen jälkeen, ja uutta toimintatapaa kursseille kehitetään parhaillaan. Myanmarin politiikkakoulun johtaja Htet Oo Wai jatkaa työtään määrätietoisesti maan vaikeasta tilanteesta huolimatta, ja saa inspiraatiota myanmarilaisten rohkeudesta. Tässä haastattelussa hän kertoo Myanmarin politiikkakoulun työstä ja tulevaisuuden haasteista.
Miltä demokratiatilanne Myanmarissa näyttää nyt?
Htet Oo Wai: Myanmar on pyrkinyt kohti demokraattisempaa hallintoa omalla tavallaan itsenäistymisestä lähtien vuonna 1948. Valitettavasti vallitsevana tilana on ollut sotilashallinto, ja moni on menettänyt henkensä vuosikymmeniä kestäneessä kamppailussa demokratian puolesta.
Tämä kamppailu on jatkunut viime vuonna tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen. Alkuun ihmiset osoittivat mieltään rauhanomaisilla ja luovilla tavoilla, ja kansalaisten tahtotila on edelleen vahva. Vastaus siihen, voiko demokratia voittaa, on kansan käsissä. Se riippuu siitä, miten kansalaiset toimivat keskenään ja eri toimijoiden kanssa päästäkseen tämänhetkisestä kriisitilanteesta eteenpäin.
Myanmarilla on monitahoinen historia. Miten Myanmarin politiikkakoulu on edistänyt dialogia ja osallisuutta maassa?
Poliitikkojen ja poliittisten puolueiden välillä oli suurta vastakkainasettelua ja epäluottamusta. Alkuun meidän piti selittää, ettei politiikkakoululla ole mitään poliittista agendaa emmekä edistä tietyn puolueen etua. Pidimme aina kiinni puolueettomuudesta, joka on toiminnan ydinperiaate.
Järjestimme koulutuksia, jotka toivat ihmisiä yhteen. Meidän tehtävänämme oli varmistaa riittävä tila vuorovaikutukselle ja dialogille, sillä vastakkainasettelun kulttuuri ei häviä hetkessä.
“Meidän täytyy jatkaa Myanmarin tulevaisuuteen panostamista vallankaappauksesta huolimatta.”
Meidän piti saada poliitikot ymmärtämään, että vaikka poliittinen valta ja linjaukset ovat tärkeitä, heillä on paljon yhteistä, kun katsotaan syvemmin heidän ja heidän edustamiensa ihmisten ja yhteisöjen etuja.
Tarjoamamme koulutus on saanut todella paljon muutosta aikaan jo verrattaen lyhyessä ajassa. Meidän täytyy jatkaa Myanmarin tulevaisuuteen panostamista vallankaappauksesta huolimatta.
Näetkö syytä optimismille Myanmarin tilanteessa tällä hetkellä?
On hämmästyttävää nähdä, miten sitoutuneita demokratiaan Myanmarin kansalaiset ovat. Vallankaappauksesta on nyt jo vuosi, ja ihmisten vakaumus ja odotukset ovat edelleen vahvoja.
En edes osaa kuvailla, miten paljon se energia inspiroi minua jatkamaan tällaista työtä ja työskentelemään entistä kovemmin kotimaani eteen. Meidän on tehtävä parhaamme siinä rajallisessa tilassa, mitä meillä on ja yrittää edistää muutosta parempaan.
Miten toivot politiikkakoulun työn jatkuvan?
Huolimatta vallankaappauksesta ja kaikista kohtaamistamme vaikeuksista, jatkamme maan demokraattisten toimijoiden osaamisen vahvistamista. Internet on yksi harvoista alustoista, missä ihmiset voivat jatkaa yhteydenpitoa ja rakentaa yhteisöjä. Näemme tässä mahdollisuuden, ehkä julkaisemalla digitaalisen alustan, missä voimme jakaa tärkeitä poliittisia katsauksia ja tietoa.
Miten tärkeitä naisten, nuorten ja etnisten vähemmistöjen rooli on tässä prosessissa?
Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, mutta he ottavat johtoasemaa jo nyt. Haluan todella tukea heidän unelmiaan demokratiasta ja heidän haluaan vaikuttaa maan tulevaisuuteen.
Myanmarissa naiset ovat aina olleet demokratiapyrkimysten kärjessä, ja haluamme tukea heidän mahdollisuuksiaan toimia johtajina yhteisöissään ja politiikassa. Juuri nyt käynnissä on paljon epäjärjestystä ja hämmennystä, mutta kun tilanne tasaantuu, sovintoprosessissa tarvitaan rauhantekijöitä ja innovaattoreita sekä ihmisiä, jotka voivat edustaa perinteisesti aliedustetussa asemassa olevien ääntä. Naiset ovat valmiita astumaan näihin rooleihin.
“Jatkamme maan demokraattisten toimijoiden osaamisen vahvistamista.”
Etnisten ryhmien johtajat ja etniset vähemmistöt unelmoivat myös yhdenvertaisesta edustuksesta, missä moninaisuus ei olisi erottava tekijä. Myanmarin politiikkakoulun osaaminen dialogin fasilitoinnista voi olla suureksi hyödyksi tässä. Etnisten puolueiden johtajat ovat sanoneet, että politiikkakoulun puolueeton ja tasavertainen ilmapiiri oli hyvin ainutlaatuista, ja he todella arvostivat siellä tapahtuvaa vuorovaikutusta.
Mitä kansainväliset toimijat voivat tehdä edistääkseen paluuta demokratian tielle?
Kansainvälisille toimijoille on monia toimintamahdollisuuksia. Jotkut voivat koordinoida ihmisten toimintaa tai nostaa esiin tarinoita ja kokemuksia paikan päältä. Toiset voivat kuunnella myanmarilaisia, ottaa rauhanvälittäjän roolia ja välittää tietoa tarvittaville tahoille.
Mistä Myanmarin politiikkakoulun osa-alueesta olet kaikista ylpein?
Myanmarin politiikkakoulu kunnioittaa paikallisten yhteisöjen ja ihmisten ääntä kaikessa, mitä teemme, ja siitä olen hyvin ylpeä. Kun kuulen esimerkkejä työmme ansioista tapahtuneesta muutoksesta yksittäisiltä ihmisiltä ja siitä, miten näillä muutoksilla on ollut suurempia vaikutuksia myös isossa kuvassa, se tekee minut ja koko tiimin iloiseksi.
Artikkelin alkuperäinen versio on julkaistu NIMD:n verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).