Demo ja eduskunta järjestivät 13.9. kansainvälisen demokratiapäivän seminaarin, jonka aiheena oli demokratian rooli konfliktinehkäisyssä. Ohjelmaan kuului asiantuntijoiden puheenvuoroja ja paneelikeskustelu. Koko seminaarin voi katsoa täältä.
Tilaisuuden avasi eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen. Hän puhui 100-vuotiaan Suomen demokratiakehityksestä, joka ei olisi onnistunut ilman naisten äänioikeuden saavuttamista jo toisena maailmassa vuonna 1906. Itsenäisen Suomen alkuaikoja raastoi rankka sisällissota, jonka jälkeen kansan yhdistymisessä merkittävässä osassa oli, että kaikki lapset kävivät samoja kouluja.
International IDEAn globaalin työn johtaja Keboitse Machangana puhui tapahtumassa demokratian tärkeästä roolista nimenomaan rauhanomaisessa konfliktinratkaisussa. Konflikteja tulee aina olemaan, mutta ongelma piilee siinä, jos konfliktit ratkaistaan väkivallalla.
Demon puheenjohtaja Eva Biaudet (rkp) jatkoi Manchanganan puheen pohjalta pohtien, mitä rauha oikeastaan on. Se on jotain enemmän kuin vain sodan poissaoloa. Se on sitä, että jokainen yhteiskunnan kansalainen tuntee, että rauha vallitsee. Biaudet´n mukaan naisten osallistamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota konfliktinratkaisussa. On 35 % todennäköisempää, että rauhansopimus pysyy, jos sen tekemisessä on ollut mukana naisia verrattaessa ilman naisia tehtyyn rauhansopimukseen. Kuitenkin maailmanlaajuisesti vain 9 %:ssa rauhanneuvotteluista ja ainoastaan 2 %:ssa rauhansopimusten allekirjoittamisista on ollut joukossa naisia. Biaudet myös korosti monipuoluejärjestelmän roolia konfliktinehkäisyssä – tässä erityisesti puolueilla on vastuu kaikkien kansalaisten osallistamisessa. Ottaen huomioon inklusiivisten puolueiden merkityksen demokratiassa, on Biaudet’n mukaan erikoista, miten vähän kehitysrahoituksesta tähän on suunnattu.
Paneelikeskustelussa pohdittiin demokratiaa työkaluna konfliktinehkäisyssä kuuden kansanedustajan voimin, paneelin juonsi Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
Pekka Haavisto (vihr) korosti marginalisaation ehkäisyn merkitystä konflikteja ehkäistäessä. Talouden kohentuminen ei riitä, mikäli kehitys ei ole inklusiivista. Tämä on Haaviston mukaan demokratian ytimessä: ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vähemmistöjen mukanaolo politiikassa – on myös itse näytettävä esimerkkiä siitä, että kaikkien kanssa on keskusteltava.
Pilvi Torsti (sd) toi esiin koulutuksen merkitystä demokratiassa ja konfliktinratkaisussa. Esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinan rauhansopimuksessa määriteltiin ehdot kaikelle muulle paitsi koulutukselle. Muun muassa historian opetuksen sisällöstä ei puhuttu mitään, mikä jättää ikkunan konfliktin puhkeamiselle myöhemmin kiistellessä opetussisällöistä.
Hanna Sarkkinen (vas) puolestaan puhui köyhyyden ja eriarvoisuuden merkityksestä konflikteissa. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vallitessa konfliktin puhkeamiseen riittää vain jokin pieni kipinä. Hän myös huomautti, että usein eri puolueita ja puoluetoimintaa demonisoidaan, vaikka demokraattisen järjestelmän vakauden kannalta nimenomaan eri puolueiden olemassaolo on tärkeää.
Johanna Karimäki (vihr) toi keskusteluun vähemmistöjen näkökulmaa. Hänen mukaansa jokaisen ihmisen tulisi kokea, että omaa ääntä kuunnellaan. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen ja kaikkien eri etnisten ryhmien edustajien pitäisi olla tasavertaisessa asemassa, mikä ei toteudu ainakaan hauraissa demokratioissa.
Saara-Sofia Sirénin (kok) mukaan Suomessa demokratia nähdään helposti itsestäänselvyytenä. Monissa maissa eri puolueiden sekä hallituksen ja opposition välinen keskustelu tuntuu kuitenkin kaukaiselta. Sirén kuvaili osallistumistaan Demon matkalle Sri Lankaan, jossa paikalliset poliitikot kertoivat ensimmäistä kertaa kokoontuneensa saman pöydän ääreen yli puoluerajojen. Puolueiden ja niiden välisen yhteistyön roolia väheksytäänkin hänen mielestään kehityksessä.
Aila Paloniemi (kesk) puhui paneelissa nuorten osallistumisen puolesta: nykynuorten sukupolvi on suurempi kuin koskaan ennen, ja maailmanlaajuisesti kolmannes nuorista on työttömänä. Erityisesti naisten ja tyttöjen koulutukseen ja töihin pääsyyn tulisi kiinnittää huomiota. Suomessa on myös hyviä käytäntöjä nuorten poliittisen osallistumisen vahvistamisesta, kuten nuorisovaltuustot.
Loppusanoissa Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen korosti kärsivällisyyden merkitystä demokratiatyössä. Mikään muutos ei tapahdu hetkessä ja esimerkiksi kiirehdityt vaalit voivat jopa laukaista konfliktin uudelleen. Onkin tärkeää tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä demokratian eteen vuoden jokaisena päivänä, ei ainoastaan demokratiapäivänä.