EU on yksi maailman suurimmista kehitysavun antajista. Viime vuosina kehitysavun määrärahat ovat pienentyneet ja kriisivuodet näkyvät myös Euroopassa. Voiko EU pelastaa maailman, vaikka viimeisten eurovaalien äänestysprosentti oli vaivaiset 40,3 %?
Tästä keskustelivat kahdeksan europarlamentaarikkoehdokasta pullakahvien saattelemana Kehys ry:n, kehityspoliittisen toimikunnan ja Demon järjestämässä EU-vaalipaneelissa Eduskunnan Pikkuparlamentissa 13.3.
Keskustelu käy vilkkaana Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalaisen juontaessa paneelia. Edellytyksiä maailman pelastamiseen löytyy, vaikka keinot niiden saavuttamiseksi vaihtelevat.
Etiikka pelisääntöjen luojana
”Identiteettimme pohjautuu eettisiin arvoihin, joiden pohjalta yhteiset pelisäännöt on luotava”, Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen haastaa alkuun.
RKP:n Christina Gestrin toteaa, että parlamentin tulisi käyttää valtaa arvokeskustelussa ja puolustaa perusarvoja kuten oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja tasa-arvoa. Gestrin viittaa huoleen siitä, että Ranskassa todennäköisesti suurimmaksi puolueeksi nousee konservatiivi-nationalistinenMarie Le Penin puolue.
”Maailma on eriarvoistunut ja tasa-arvoistunut samanaikaisesti”, Vihreiden Anni Sinnemäki mainitsee, ja korostaa, että parlamentissa nimenomaan poliittiset ryhmät työskentelevät arvojaan kohti.
Moniääniselle lähestymistavalle nyökytetään hyväksyvästi. Erilaisten intressien yhdistämistä pidetään EU:n voimavarana.
EU:n globaali omatunto
”EU:n lähtökohtana on rakentaa ylikansallinen unioni estämään sotia” SDP:n Kimmo Kiljunen painottaa, ja jatkaa ”rauhanpolitiikka on tässä taustalla, mitä tulee katsoa laajan turvallisuuden näkökulmasta”. Kiljunen summaa, että ”EU on taloudellinen ja humanitaarinen mahti, mutta sotilaallinen kääpiö”.
Keskustan Antti Kaikkonen painottaa, että ”ulko- ja turvallisuuspolitiikassa uhkailujen sijaan ratkaisut tulisi löytyä diplomatian keinoin”.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan Eurooppa taantuu, ja EU:n ulkopolitiikka kärsii uskottavuusongelmista. Hän jatkaa toteamalla, että ”EU:n globaalista omastatunnosta on luovuttava, sillä se ei ole rehellistä ja taloudellisesti kestävää.”
Vasemmistoliiton Silvia Modig näpäyttää Halla-ahoa kommentoimalla, että ”olisi älyllistä epärehellisyyttä kieltäytyä globaalista vastuusta”.
Halla-ahon mukaan kehitysyhteistyö on ollut tehotonta kehitysmaiden huonon hallinnon takia. Halla-aho vaatisi selkeitä ehtoja kehitysyhteistyölle. Nämä olisivat ihmisoikeuksien toteutuminen, lainsäädännölliset uudistukset ja demokratia.
Modig sen sijaan nostaisi kehitysyhteistyössä esille koulutuksen ja vahvistaa kehitysministeri Pekka Haaviston ideaa siitä, että kehitysyhteistyön kehittäminen voisi tapahtua paikallisen verotuksen kautta. Modig viittaa Finnwatchin raporttiin, jonka mukaan verovälttelyn takia EU:lta jää saamatta yli tuhat miljardia veroeuroa vuodessa.
Tarvetta pitkäjänteiselle koulutusyhteistyölle
Kokoomuksen Aura Sallan mukaan kauppasuhteet ylläpitävät rauhaa, jonka kautta demokratia- ja ihmisoikeusarvoja tulisi edistää.
”Kehitysavun tulisi olla pitkäjänteistä, ja sen pitäisi kannustaa yrittäjyyteen, kehittää markkinataloutta Afrikan suunnalla kaupan esteitä purkamalla, ja parantaa naisten asemaa sekä tyttöjen koulutusta” Salla kokoaa.
Kristillisdemokraattien Jääskeläisen mielestä EU:n kehitysyhteistyön tulisi keskittyä peruskoulutukseen, hyvään hallintoon, oikeudenmukaiseen siirtohinnoitteluun ja pienyrittäjien toimeentulon parantamiseen.
”Ympäristöteknologiaa, EU:n kotimarkkinoita ja vientiä kehitysmaihin tulisi kehittää”, Gestrin jatkaa. EU:n ilmastopolitiikan edistämisen on oltava kehitysyhteistyön keskiössä. Lisäksi EU:n tulee ottaa vahva asema naisten aseman parantamiseksi ja tasa-arvon vahvistamiseksi, RKP:n edustaja lisää.
Sinnemäki jatkaa, että maailman perustarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan jatkossakin kumppanuutta ja yhdessä sopimista. Unohtamatta sitä, että EU:n ilmastopolitiikalla on kiire, sillä päästöt on saatava laskuun. Myös Keskustan Kaikkonen keskittäisi voimavaroja Pariisin ilmastokokoukseen vuodelle 2015.
Kehitysyhteistyön tulevaisuus?
Parlamentaarikkoehdokkaat ovat yhtä mieltä siitä, että tekemistä löytyy, vaikka paljon on saavutettu.
”Esimerkiksi Kioton ilmastosopimus ja Euroopan rikostuomioistuin ovat lähteneet liikkeelle EU:n aloitteista” SDP:n Kiljunen toteaa. Vuosituhattavoitteita pidetään menestyneinä, sillä absoluuttinen köyhyys on vähentynyt ja peruskoulun käyvien lasten määrä on kasvanut. Lisäksi äitiysterveys ja sanitaatiomahdollisuudet ovat parantuneet.
Demon toiminnanjohtaja Tiina Kukkamaa-Bah toteaa, että vaikka EU:n ihmisoikeus- ja demokratiainstrumentit ovat kankeita, ovat ne silti äärimmäisen tärkeitä työvälineitä. Demokratian syvää juurtumista voi ja tulee tukea.
On selvää, että ilman EU:a nykyinen ilmastopolitiikka ja moni muu kehitysyhteistyön muoto olisi vain unelmaa. Poliittisessa keskustelussa helposti unohtuu, että ”myös kehityspolitiikka on oman aikansa lapsi”, kuten Sinnemäki toteaa nasevasti keskustelun loppuun.
25.5. selviää, onko panelistien joukossa tulevia meppejä.